Mediakasvatus ja mediavanhemmuus kuudesluokkalaisten kertomana : huoltajat mukana lasten mediamaailmassa.
Janus, Barbara; Malkki, Emma (2022)
Janus, Barbara
Malkki, Emma
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022052210996
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022052210996
Tiivistelmä
Media ja mediankäytön rooli on kasvanut yhä enemmän lasten ja nuorten elämässä. Nykypäivän varhaisnuoret ovat syntyneet keskelle digitaalista aikakautta. Media ei ole ainoastaan aikuisten maailma, sillä lapsilla sekä nuorilla on oikeus olla osa sitä. Mediankäyttötaidot lisääntyvät ja mediaympäristö on alati muuttuvaa. Säännöllinen mediankäytön sekä kasvatuksen tutkiminen on tärkeää.
Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, miten kuudesluokkalaiset näkevät mediavanhemmuuden ja millaisia toiveita heillä on vanhemmilleen median käyttöön liittyen. Tutkimuksen kohdejoukkona olivat 11–12-vuotiaat varhaisnuoret. Tutkimukseen osallistui kolme kuudesluokkaa pääkaupunkiseudulta.
Tutkimuksessa käytettiin määrällistä eli kvantitatiivista tutkimusmenetelmä. Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin kyselylomaketta, joka sisälsi sekä avoimia että strukturoituja kysymyksiä. Kyselylomake laadittiin Webropol-ohjelmalla. Kyselyn numeerinen aineisto analysoitiin suhteellisten ja absoluuttisten jakaumien ja keskiarvojen avulla. Avoimet vastaukset analysoitiin sisällönanalyysillä ja tulosten tulkinnassa yhdisteltiin määrällisen ja laadullisen aineiston antamia tuloksia, jotta saataisiin mahdollisimman kattava kuva tutkittavasta aiheesta.
Tulosten mukaan kuudesluokkalaiset toivovat yhteistä aikaa mediassa vanhempiensa kanssa. Yhteinen aika median parissa on koettu pääasiassa mielekkääksi. Tutkimustuloksista ilmeni myös, että mediakasvatus käsitteenä oli varhaisnuorille osittain tuttu ja he toivoivat, että mediakasvatusta tarjottaisiin kotona sekä koulussa. Varhaisnuorta ei tulisi siis sulkea median ulkopuolella tarkoituksena suojella heitä, vaan oleellista on opastaa, kannustaa ja tukea lapsia kohtaamaan mediaa ja mediasisältöjä.
Jatkotutkimuksena tulevaisuudessa voisi mahdollisesti olla vastaavanlainen kysely kuudesluokkalaisten vanhemmille, jolloin tulokset saataisiin keskinäiseen vuoropuheluun.
Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, miten kuudesluokkalaiset näkevät mediavanhemmuuden ja millaisia toiveita heillä on vanhemmilleen median käyttöön liittyen. Tutkimuksen kohdejoukkona olivat 11–12-vuotiaat varhaisnuoret. Tutkimukseen osallistui kolme kuudesluokkaa pääkaupunkiseudulta.
Tutkimuksessa käytettiin määrällistä eli kvantitatiivista tutkimusmenetelmä. Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin kyselylomaketta, joka sisälsi sekä avoimia että strukturoituja kysymyksiä. Kyselylomake laadittiin Webropol-ohjelmalla. Kyselyn numeerinen aineisto analysoitiin suhteellisten ja absoluuttisten jakaumien ja keskiarvojen avulla. Avoimet vastaukset analysoitiin sisällönanalyysillä ja tulosten tulkinnassa yhdisteltiin määrällisen ja laadullisen aineiston antamia tuloksia, jotta saataisiin mahdollisimman kattava kuva tutkittavasta aiheesta.
Tulosten mukaan kuudesluokkalaiset toivovat yhteistä aikaa mediassa vanhempiensa kanssa. Yhteinen aika median parissa on koettu pääasiassa mielekkääksi. Tutkimustuloksista ilmeni myös, että mediakasvatus käsitteenä oli varhaisnuorille osittain tuttu ja he toivoivat, että mediakasvatusta tarjottaisiin kotona sekä koulussa. Varhaisnuorta ei tulisi siis sulkea median ulkopuolella tarkoituksena suojella heitä, vaan oleellista on opastaa, kannustaa ja tukea lapsia kohtaamaan mediaa ja mediasisältöjä.
Jatkotutkimuksena tulevaisuudessa voisi mahdollisesti olla vastaavanlainen kysely kuudesluokkalaisten vanhemmille, jolloin tulokset saataisiin keskinäiseen vuoropuheluun.
