Yrityksen kirjanpitäjien työhyvinvointi

Abstract

Työn tulee olla mielekästä ja tuottavaa sekä sen tulee samalla tukea ihmisen hyvinvointia. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa esimerkkiyrityksen kirjanpitäjien työhyvinvoinnin tilaa ja mietteitä tulevasta hybridityöstä. Tutkimuksen avulla pyrittiin etsimään mahdollisia kehitysideoita työhyvinvoinnin parantamiseksi ja ylläpitämiseksi.

Tietoperustaosuudessa käsiteltiin sitä, mitä työhyvinvointi on ja mitkä tekijät siihen vaikuttavat sekä mitkä ovat työn eri muodot. Tämän jälkeen käsiteltiin tutkimusmenetelmiä sekä tämän opinnäytetyön työhyvinvointitutkimusta. Tiedonkeruumenetelmänä oli kyselylomake, joka koostui sekä monivalintakysymyksistä että avokysymyksistä. Kyselylomake lähetettiin linkkinä 12 kirjanpitäjälle työsähköpostin välityksellä. Vastausprosentti oli 92.

Tutkimuksesta ilmeni, että kirjanpitäjien kokonaisvaltainen työhyvinvointi oli hyvä. Kyselyssä positiivisiksi työhyvinvoinnin puoliksi nousivat etenkin työkaverit, etätyö ja liukuva työaika. Negatiivisiksi työhyvinvoinnin puoliksi koettiin jatkuva kiire, stressi, aikataulut, joihin ei itse voi vaikuttaa, ja työntekijöiden vähäisyys. Kuitenkin kyselyssä tuli ilmi asioita, joihin olisi hyvä kiinnittää tarkempaa huomioita tulevaisuudessa, jotta hyväksi koettuja työhyvinvoinnin osa-alueita voitaisiin paremmin tukea ja ylläpitää sekä puuttua mahdollisiin epäkohtiin, jotka koetaan työhyvinvointia heikentävinä tekijöinä. Työhyvinvointi ja sen kehittäminen on koko työorganisaation yhteinen asia.

Work must be meaningful and productive, and at the same time it must support human well-being. In this thesis, the well-being of accountants of the case company and their thoughts about upcoming hybrid work was studied. The aim of the study was to look for possible development ideas for improving and maintaining well-being at work.

The theoretical part dealt with what well-being at work is and what factors affect it, as well as different forms of work. After the theoretical part, the research methods and the occupational wellbeing research of this thesis were discussed. The data collection method was a questionnaire consisting of both multiple-choice and open-ended questions. The questionnaire was sent as a link to 12 accountants via work email. The response rate was 92 %.

The study showed that the overall well-being of accountants was good. In the survey, co-workers, distance work and flexible working hours were the most positive aspects of well-being at work. The negative aspects of well-being at work were perceived by constant rush, stress, schedules that cannot be influenced by oneself and a lack of employees. However, the survey revealed issues that should be given more attention in the future in order to better support and maintain the perceived aspects of well-being at work and to address any shortcomings that are perceived as detrimental to well-being at work. Well-being at work and its development is a mutual issue for the entire work organization.