Työturvallisuusriskien kartoitus
Rantala, Sami (2022)
Rantala, Sami
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022052211084
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022052211084
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää työturvallisuusriskit asiakasyrityksen tuotantotiloissa. Työssä perehdyttiin ontelolaattoja valmistavan tuotantohallin työturvallisuusriskeihin, jossa työskentelee kahdeksan työntekijää.
Työnantajalla on velvollisuus selvittää ja tunnistaa teettämänsä työn ja työolosuhteiden aiheuttamat vaara- ja haittatekijät, sekä pyrkiä poistamaan ne. Jos työnantaja ei niitä pysty kokonaan poistamaan, tulee jäljelle jääneiden riskien vakavuus työntekijän terveydelle ja turvallisuudelle selvittää. Työturvallisuusriskejä aiheuttavat haitta- ja vaaratekijät jaetaan viiteen ryhmään, jotka ovat tapaturman vaarat, fyysiset vaarat, kemialliset ja biologiset vaarat, fyysinen kuormitus sekä psykososiaalinen kuormittuminen.
Opinnäytetyön tavoitteena oli luoda asiakasyritykselle oma räätälöity menetelmä työturvallisuusriskien jatkuvaan seurantaan sekä parantamiseen. Menetelmän alustaksi valittiin Excel, joten toimenpidesuunnitelmat, aikataulutus sekä toimenpiteiden vastuuhenkilö on mahdollisimman helposti kirjattavissa yhteen paikkaan. Tilanteiden muuttuessa sekä toimenpiteiden toteutuessa menetelmän muokkaus on myös yksinkertaista.
Opinnäytetyön empiirinen osa toteutettiin havainnointikierroksella tuotantotiloissa työajan ulkopuolella sekä toinen havainnointikierros tuotantotiloissa työpäivän aikana, lisäksi työntekijöiden haastattelut ja työntekijöille jaettava kyselylomake psykososiaalisen kuormittumisen selvittämiseksi. Havainnointikierrosten ja haastatteluiden avulla luotiin tarkistuslista jatkuvan seurannan menetelmäksi, jossa jokaisen työturvallisuusriskin vakavuus ja todennäköisyys arvioitiin sekä pisteytettiin. Pisteytyksen perusteella pystyttiin luomaan riskimatriisi, jonka avustuksella luotiin toimenpiderajat löydetyille työturvallisuusriskeille.
Havainnointikierrosten ja haastatteluiden avulla löydettiin yhteensä 25 toimenpiderajan ylittävää työturvallisuusriskiä, joista 11 oli kohtalaista työturvallisuusriskiä sekä 14 oli merkittävää työturvallisuusriskiä. Merkittävien työturvallisuusriskien kohdalla toimenpiteitä tarvitaan välittömästi. Kaikki löytyneet työturvallisuusriskit on esitetty tuotantohallin esimiehelle, työntekijöille sekä yrityksen johdolle.
Tulevaisuudessa jatkuvan seuranta menetelmän avulla pystytään kohdentamaan työturvallisuutta parantavia investointeja sekä seuraamaan toteutuneiden toimenpiteiden onnistumista.
Työnantajalla on velvollisuus selvittää ja tunnistaa teettämänsä työn ja työolosuhteiden aiheuttamat vaara- ja haittatekijät, sekä pyrkiä poistamaan ne. Jos työnantaja ei niitä pysty kokonaan poistamaan, tulee jäljelle jääneiden riskien vakavuus työntekijän terveydelle ja turvallisuudelle selvittää. Työturvallisuusriskejä aiheuttavat haitta- ja vaaratekijät jaetaan viiteen ryhmään, jotka ovat tapaturman vaarat, fyysiset vaarat, kemialliset ja biologiset vaarat, fyysinen kuormitus sekä psykososiaalinen kuormittuminen.
Opinnäytetyön tavoitteena oli luoda asiakasyritykselle oma räätälöity menetelmä työturvallisuusriskien jatkuvaan seurantaan sekä parantamiseen. Menetelmän alustaksi valittiin Excel, joten toimenpidesuunnitelmat, aikataulutus sekä toimenpiteiden vastuuhenkilö on mahdollisimman helposti kirjattavissa yhteen paikkaan. Tilanteiden muuttuessa sekä toimenpiteiden toteutuessa menetelmän muokkaus on myös yksinkertaista.
Opinnäytetyön empiirinen osa toteutettiin havainnointikierroksella tuotantotiloissa työajan ulkopuolella sekä toinen havainnointikierros tuotantotiloissa työpäivän aikana, lisäksi työntekijöiden haastattelut ja työntekijöille jaettava kyselylomake psykososiaalisen kuormittumisen selvittämiseksi. Havainnointikierrosten ja haastatteluiden avulla luotiin tarkistuslista jatkuvan seurannan menetelmäksi, jossa jokaisen työturvallisuusriskin vakavuus ja todennäköisyys arvioitiin sekä pisteytettiin. Pisteytyksen perusteella pystyttiin luomaan riskimatriisi, jonka avustuksella luotiin toimenpiderajat löydetyille työturvallisuusriskeille.
Havainnointikierrosten ja haastatteluiden avulla löydettiin yhteensä 25 toimenpiderajan ylittävää työturvallisuusriskiä, joista 11 oli kohtalaista työturvallisuusriskiä sekä 14 oli merkittävää työturvallisuusriskiä. Merkittävien työturvallisuusriskien kohdalla toimenpiteitä tarvitaan välittömästi. Kaikki löytyneet työturvallisuusriskit on esitetty tuotantohallin esimiehelle, työntekijöille sekä yrityksen johdolle.
Tulevaisuudessa jatkuvan seuranta menetelmän avulla pystytään kohdentamaan työturvallisuutta parantavia investointeja sekä seuraamaan toteutuneiden toimenpiteiden onnistumista.