Urheilu ICD-tahdistimen kanssa
Nieminen, Ville (2022)
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022051810035
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022051810035
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli integroidun kirjallisuuskatsauksen avulla tuottaa tietoa ICD-tahdistimen omaavien urheilijoiden turvallisuudesta ja muista tekijöistä, jotka urheilun jatkoa yksilöllisesti suunnitellessa tulee erityisesti ottaa huomioon.
Tiedonhaut toteutettiin Cinahl-, Cochrane- ja PubMed-tietokantoihin. Tämän lisäksi tutkimuksia haettiin ma-nuaalisesti aineistojen lähdeluetteloista sekä Google Scholar -haulla. Tutkimuksia löytyi tietokannoista yh-teensä 240 kappaletta, joista lopulliseen kirjallisuuskatsauksen analyysiin valittiin sisäänottokriteerien perus-teella yhteensä seitsemän (7) aineistoa. Analyysimenetelmänä käytettiin aineistolähtöistä sisällönanalyysia.
Tutkimustulosten perusteella ICD-tahdistimen omaavat urheilijat eivät kokeneet tahdistimesta tai sen toimi-mattomuudesta johtuvia loukkaantumisia tai kuolemia urheilun aikana. Tahdistinasennuksen taustalla olevan sydänsairauden laatu oli merkittävä tekijä urheilussa jatkamisen kannalta. Tahdistimen antamien rytmihäiriön pysäyttävien iskujen määrä lisääntyi urheilun aikana, mutta iskujen määrä lisääntyi kaikessa muussakin fyysi-sessä aktiivisuudessa. Tahdistinjohdoissa ilmeni enenemissä määrin toimintahäiriöitä asennuksesta kuluneen ajan lisääntyessä, etenkin nuorella väestöllä.
ICD-tahdistimen omaavat urheilijat voivat osallistua urheiluun yksilöllisen päätöksenteon mukaan, ellei taus-talla oleva sydänsairaus sitä estä. Urheilijaa tulee informoida mahdollisista riskeistä, mutta hänen tulee antaa itse tehdä päätös omien arvojensa mukaan. Tahdistiniskut, varsinkin ei-tarkoitukselliset, voivat vaikuttaa ur-heilijan psyykeen negatiivisesti. Tästä syystä tahdistin tulee ohjelmoida yksilöllisesti vastaamaan urheilijan vaatimuksia. Tahdistimen johtojen toimintahäiriöiden määrän kasvu asennuksesta kuluneen ajan kasvaessa voi vähentää tahdistimen luotettavuutta. Lisätutkimuksia tarvitaan tahdistimen aiheuttamien pitkäaikaisten psykologisten vaikutusten selvittämiseen sekä tahdistimen yksilöllisestä ohjelmoinnista urheilijan tarpeisiin.
Tiedonhaut toteutettiin Cinahl-, Cochrane- ja PubMed-tietokantoihin. Tämän lisäksi tutkimuksia haettiin ma-nuaalisesti aineistojen lähdeluetteloista sekä Google Scholar -haulla. Tutkimuksia löytyi tietokannoista yh-teensä 240 kappaletta, joista lopulliseen kirjallisuuskatsauksen analyysiin valittiin sisäänottokriteerien perus-teella yhteensä seitsemän (7) aineistoa. Analyysimenetelmänä käytettiin aineistolähtöistä sisällönanalyysia.
Tutkimustulosten perusteella ICD-tahdistimen omaavat urheilijat eivät kokeneet tahdistimesta tai sen toimi-mattomuudesta johtuvia loukkaantumisia tai kuolemia urheilun aikana. Tahdistinasennuksen taustalla olevan sydänsairauden laatu oli merkittävä tekijä urheilussa jatkamisen kannalta. Tahdistimen antamien rytmihäiriön pysäyttävien iskujen määrä lisääntyi urheilun aikana, mutta iskujen määrä lisääntyi kaikessa muussakin fyysi-sessä aktiivisuudessa. Tahdistinjohdoissa ilmeni enenemissä määrin toimintahäiriöitä asennuksesta kuluneen ajan lisääntyessä, etenkin nuorella väestöllä.
ICD-tahdistimen omaavat urheilijat voivat osallistua urheiluun yksilöllisen päätöksenteon mukaan, ellei taus-talla oleva sydänsairaus sitä estä. Urheilijaa tulee informoida mahdollisista riskeistä, mutta hänen tulee antaa itse tehdä päätös omien arvojensa mukaan. Tahdistiniskut, varsinkin ei-tarkoitukselliset, voivat vaikuttaa ur-heilijan psyykeen negatiivisesti. Tästä syystä tahdistin tulee ohjelmoida yksilöllisesti vastaamaan urheilijan vaatimuksia. Tahdistimen johtojen toimintahäiriöiden määrän kasvu asennuksesta kuluneen ajan kasvaessa voi vähentää tahdistimen luotettavuutta. Lisätutkimuksia tarvitaan tahdistimen aiheuttamien pitkäaikaisten psykologisten vaikutusten selvittämiseen sekä tahdistimen yksilöllisestä ohjelmoinnista urheilijan tarpeisiin.