Sensitiivisyys ja tunnetaidot varhaiskasvatuksessa : alle 3-vuotiaiden tunnekasvatuksen vuosisuunnitelma

Abstract

Tunnekasvatuksen merkitys varhaiskasvatuksessa on saanut viime vuosina yhä enemmän huomiota laadukkaan varhaiskasvatuksen toteutuksessa. Toiminnallisen opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää alle 3-vuotiaiden tunnekasvatuksen tarpeita tamperelaisissa päiväkodeissa. Tavoitteena oli alkukartoituksen ja teorian pohjalta luoda tunnekasvatuksen vuosisuunnitelma alle 3-vuotiaille ja nostaa varhaiskasvattajien tietoisuuteen sensitiivisen kasvattajan merkitys pienen lapsen tunnetaitojen kehitykselle. Tutkimuskysymykset käsittelivät kolmea teemaa, jotka olivat tunnekasvatuksen integroiminen alle 3-vuotiaiden ryhmiin, sensitiivisyyden huomioiminen alle 3-vuotiaiden tunnekasvatuksessa sekä alle 3-vuotiaiden tunnekasvatuksen kehitystarpeet. Menetelmänä alkukartoituksen ja loppuhaastattelun käsittelyssä käytettiin laadullista sisällönanalyysia.

Alkukartoituksen pohjalta jäsenneltiin vuosisuunnitelman teemat. Teemoja ja niihin liittyviä kasvatuksellisia keinoja tarkasteltiin teoriaan peilaten. Alkukartoituksesta esille nousi kolme tunnekasvatuksellista teemaa, jotka olivat kaveritaidot, sanoittaminen ja itsesäätely. Lisäksi teorian pohjalta vuosisuunnitelman yhdeksi teemaksi nostettiin sopeutuminen. Vuosisuunnitelmassa painotettiin kasvattajien vastuuta tunnekasvatuksesta, ja suunnitelma sisälsi paljon keinoja ja ohjeita kasvattajille. Vuosisuunnitelma sisälsi myös vinkkejä kirjoista ja kuvakommunikoinnin hyödyntämisestä. Loppuhaastattelun pohjalta vuosisuunnitelmaa muotoiltiin vielä osittain paremmin alle 3-vuotiaiden tarpeita vastaavaksi.

Johtopäätöksenä voidaan todeta alle 3-vuotiaiden tunnekasvatuksen kaipaavan vielä kehittämistä. Erityisesti pitäisi tarkastella kasvattajien sitoutumista tunnekasvatuksen toteuttamiseen. Päivitetyissä varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa tuodaan tunnekasvatusta entistä vahvemmin esille, mikä korostaa kasvattajien velvollisuutta toteuttaa tunnekasvatusta osana laadukasta varhaiskasvatusta sekä pyrkiä vähentämään alueellisia eroja.

This functional study examines the usage and benefits of emotional education in early childhood education. The aim of the study was to create an annual plan to support emotional education for children under three. The study used the perspective of the educators’ sensitivity. The study examined the role of emotional education in the pedagogy of child groups under three and how to support it in practice, use of sensitivity and the possible needs of emotional education in the future. A survey was conducted to get answers from early childhood educators to these research questions. The answers to the survey were analysed by using qualitative content analysis.

Themes of self-regulation, verbalising and social interaction skills were gathered from the study. From the theory, an additional theme for the annual plan, integration and grouping, was chosen. These four themes were made to be the basis of the annual plan. The annual plan was piloted in Metsäniitty daycare centre and the results from the interview held afterwards were used to slightly change the product.

In conclusion, emotional education of under three-year-olds still need to be developed. It could also be a good starting point to study how educators take emotional education in account in daily work.