Kulttuurisensitiivisyys varhaiskasvatuksessa : yhteistyö monikulttuuristen perheiden kanssa

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää varhaiskasvatuksen henkilöstön näkemyksiä kulttuurisensitiivisestä yhteistyöstä varhaiskasvatuksen monikulttuuristen perheiden kanssa. Tavoitteena oli löytää toimivia ja hyväksi havaittuja kulttuurisensitiivisiä toimintatapoja varhaiskasvatuksessa ja varhaiskasvatukseen sekä tuoda esiin, kuinka kulttuurisensitiivinen yhteistyö monikulttuuristen perheiden kanssa avaa vanhemmille mahdollisuuden ymmärtää varhaiskasvatuksen merkitystä yhteiskunnassamme. Opinnäytetyön keskeiset käsitteet ovat kulttuurisensitiivisyys ja monikulttuurisuus.

Tutkimus oli sekä laadullinen että määrällinen ja aineiston keruu suoritettiin kyselynä e-lomakkeella. Tutkimukseen osallistui neljän varhaiskasvatusjohtajan henkilöstö ja vastauksia palautui neljätoista. Laadullisen aineiston käsitte-lyssä käytettiin sisällönanalyysiä ja määrällistä aineistoa tulkittiin tilastollisesti esittäen tulokset pylväsdiagrammein.

Tutkimustuloksista voidaan päätellä, että henkilöstöllä on tiedossaan useita hyviä keinoja ja käytänteitä yhteistyön rakentamiseksi monikulttuuristen perheiden kanssa, kuten tulkki, Tulka-puhelu, ilmeet ja eleet. Suuri osa vastaajista myös käyttää näitä toimintatapoja kohtalaisen aktiivisesti hoidon aloituksessa, päivittäisessä kohtaamisessa sekä lapsiryhmän toiminnassa. Vastauksista käy myös ilmi, että vastaajat pitävät yhteistyön parantamista monikulttuuristen perheiden kanssa tärkeänä sekä ovat halukkaita osallistumaan aiheeseen liittyvään koulutukseen.

Opinnäytetyön johtopäätöksissä tuotiin esille, kuinka kulttuurisensitiivisyyden konkreettiset keinot ja käytännöt tekevät yhteistyöstä monikulttuuristen perheiden kanssa sujuvampaa. Dialoginen yhteistyö lisää vanhempien tietoa suomalaisesta varhaiskasvatuksesta ja siten vahvistaa vanhempien sitoutuneisuutta kasvatusyhteistyöhön.

Tulevaisuudessa voisi esimerkiksi koota kattavan koulutuspaketin kulttuuritietoisuudesta, joka sisältäisi varhaiskasvatuksesta kertovat esitteet eri kielillä. Työyhteisöissä olisi hyvä käydä yhteisiä keskusteluja ja pohtia kulttuurisensitii-visyyttä sekä luoda kiireetön aloituskeskustelun malli.

The purpose was to find out the early childhood education employees’ views on culturally sensitive cooperation with multicultural families. The aim was to find workable and proven culturally sensitive practices in early childhood education and to highlight how these practices open up opportunities for parents to understand the importance of early childhood education in society.

The data were collected through electronic questionnaires and staff from four directors of early childhood education participated in the study. Both qualitative and quantitative methods were applied in the study.

The results suggest that staff are aware of several good ways and practices to build collaboration with multicultural families and that a large proportion of respondents also use these practices moderately actively. The survey responses also show that respondents consider it important to improve cooperation with multicultural families and are willing to participate in related training.

The study suggests that bringing cultural sensitivity to the level of concrete actions and daily activities of early childhood education not only makes cooperation with multicultural families smoother, but also increases parents’ knowledge of Finnish early childhood education and supports parental involvement.

In the future it could be possible to compile a comprehensive training package on cultural awareness, to conduct joint reflections in work communities and to create an operating model for a customer-driven start-up discussion.