Työyhteisöjen työhyvinvoinnin tukeminen korona-aikana asiantuntijaorganisaatioissa
Nurmi, Emma (2022)
Nurmi, Emma
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022052311387
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022052311387
Tiivistelmä
Viime vuosina työelämä on kohdannut ennen näkemättömiä muutoksia. Koronapandemian seurauksena suurin osa suomalaisista jäi etätöihin keväällä 2020, myös sellaisilla työpaikoilla, joilla etätöitä ei aikaisemmin ollut tehty. Pandemia-aika on tuonut mukanaan monenlaisia muutoksia ja epävarmuutta, mikä on ollut monelle kuormittavaa. Täten työpaikoilla on ollut erityisen tärkeää kiinnittää huomiota siihen, millaisilla toimenpiteillä työyhteisöjen työhyvinvointia voitaisiin tukea muutosten keskellä.
Tässä opinnäytetyössä tutkitaan, miten koronapandemia on vaikuttanut työyhteisöjen työhyvinvointiin asiantuntijaorganisaatioissa. Tutkimusta päätettiin rajata nimenomaan asiantuntijaorganisaatioihin muun muassa siitä syystä, että iso osa suomalaisista työskentelee asiantuntijatasoisissa tehtävissä. Kyseessä on siis suomalaisen työelämän kannalta merkittävä työntekijäjoukko. Opinnäytetyön tavoitteena on keskittyä erityisesti työhyvinvointia asiantuntijaorganisaatioissa korona-aikana tukeneisiin tekijöihin, ja sitä kautta luoda suosituksia organisaatioille työhyvinvoinnin johtamisesta korona-aikana.
Opinnäytetyö toteutettiin kvantitatiivisena tutkimuksena kevään 2022 aikana. Aineistonkeruussa hyödynnettiin Webropolin avulla toteutettua kyselyä. Tuloksia analysoitiin Webropolin analysointityökaluja hyödyntäen. Kyselyä jaettiin LinkedIn-kanavan kautta ja se kohdistettiin kohderyhmälle saatekirjeen avulla. Itse kysely rakennettiin opinnäytetyön tietoperustan avulla. Tietoperustan keskeisiä lähteitä olivat muun muassa niin kotimaiset kuin ulkomaiset tutkimusartikkelit sekä kotimainen tietokirjallisuus.
Korona-ajan havaittiin vaikuttaneen työntekijöiden työhyvinvointiin eri tavoin; osa oli kokenut korona-ajan vaikuttaneen omaan työhyvinvointiinsa positiivisesti, osa taas raportoi korona-ajan heikentäneen omaa työhyvinvointiansa. Keskimäärin kokemus omasta työhyvinvoinnista korona-aikana oli hieman parantunut, missä erityisesti etätyöhön siirtymisellä ja sen mukanaan tuomalla joustavuudella arkeen nähtiin merkittävä rooli. Huomionarvoista on, että koronan mukanaan tuomat muutokset ja epävarmuus eivät suoraan siis heikentäneet työntekijöiden työhyvinvointia. Organisaatioilla on monenlaisia keinoja tukea asiantuntijaorganisaatioiden työhyvinvointia poikkeusoloissa. Erityisesti etätyökäytäntöjen kokonaisvaltaiseen kehittämiseen on hyvä kiinnittää huomiota. Toisaalta on hyvä huomioida myös se, että osa työntekijöistä oli kokenut nimenomaan mahdollisuuden tehdä lähityötä työhyvinvoinnilleen merkityksellisenä korona-aikana. Huomiota on siis hyvä kiinnittää työhyvinvoinnin säännölliseen mittarointiin ja joustaviin työn organisoinnin tapoihin johdettaessa asiantuntijaorganisaatioiden työhyvinvointia poikkeusoloissa.
Tässä opinnäytetyössä tutkitaan, miten koronapandemia on vaikuttanut työyhteisöjen työhyvinvointiin asiantuntijaorganisaatioissa. Tutkimusta päätettiin rajata nimenomaan asiantuntijaorganisaatioihin muun muassa siitä syystä, että iso osa suomalaisista työskentelee asiantuntijatasoisissa tehtävissä. Kyseessä on siis suomalaisen työelämän kannalta merkittävä työntekijäjoukko. Opinnäytetyön tavoitteena on keskittyä erityisesti työhyvinvointia asiantuntijaorganisaatioissa korona-aikana tukeneisiin tekijöihin, ja sitä kautta luoda suosituksia organisaatioille työhyvinvoinnin johtamisesta korona-aikana.
Opinnäytetyö toteutettiin kvantitatiivisena tutkimuksena kevään 2022 aikana. Aineistonkeruussa hyödynnettiin Webropolin avulla toteutettua kyselyä. Tuloksia analysoitiin Webropolin analysointityökaluja hyödyntäen. Kyselyä jaettiin LinkedIn-kanavan kautta ja se kohdistettiin kohderyhmälle saatekirjeen avulla. Itse kysely rakennettiin opinnäytetyön tietoperustan avulla. Tietoperustan keskeisiä lähteitä olivat muun muassa niin kotimaiset kuin ulkomaiset tutkimusartikkelit sekä kotimainen tietokirjallisuus.
Korona-ajan havaittiin vaikuttaneen työntekijöiden työhyvinvointiin eri tavoin; osa oli kokenut korona-ajan vaikuttaneen omaan työhyvinvointiinsa positiivisesti, osa taas raportoi korona-ajan heikentäneen omaa työhyvinvointiansa. Keskimäärin kokemus omasta työhyvinvoinnista korona-aikana oli hieman parantunut, missä erityisesti etätyöhön siirtymisellä ja sen mukanaan tuomalla joustavuudella arkeen nähtiin merkittävä rooli. Huomionarvoista on, että koronan mukanaan tuomat muutokset ja epävarmuus eivät suoraan siis heikentäneet työntekijöiden työhyvinvointia. Organisaatioilla on monenlaisia keinoja tukea asiantuntijaorganisaatioiden työhyvinvointia poikkeusoloissa. Erityisesti etätyökäytäntöjen kokonaisvaltaiseen kehittämiseen on hyvä kiinnittää huomiota. Toisaalta on hyvä huomioida myös se, että osa työntekijöistä oli kokenut nimenomaan mahdollisuuden tehdä lähityötä työhyvinvoinnilleen merkityksellisenä korona-aikana. Huomiota on siis hyvä kiinnittää työhyvinvoinnin säännölliseen mittarointiin ja joustaviin työn organisoinnin tapoihin johdettaessa asiantuntijaorganisaatioiden työhyvinvointia poikkeusoloissa.