Kehitysvammaisen itsemääräämisoikeus : perehdytysopas ja IMOremppa-ryhmä
Pahkasalo, Nina (2022)
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022052311339
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022052311339
Tiivistelmä
Kehitysvammahuollon historia Suomessa on lyhyt, vaikka kehitysvammaisia ihmisiä on ollut aina. Vielä 1900-luvun alussa kehitysvammaisten ihmisten ei uskottu integroituvan yhteiskuntaan. Suojeluajattelun myötä alkoi 1960-luvulla vajaamielislaitosten rakentamisen ajanjakso. Kehitysvammalaki tuli voimaan 1978. Valtioneuvosto teki 2012 periaatepäätöksen, jonka päämääränä oli, että vuoden 2020 jälkeen kukaan ei asu laitoksessa. Kehitysvammaisilla ihmisillä on oikeus asua samoin kuin muillakin kuntalaisilla, tehdä asumiseensa liittyviä valintoja yhdenvertaisesti ja saada tarvitsemansa tukipalvelut. Periaatepäätös nojaa Suomen perustuslakiin sekä YK:n vammaisten ihmisten oikeuksia koskevaan yleissopimukseen.
Kehitysvammalakiin tehtiin suuria muutoksia vuonna 2016, koska lainsäädäntö tuli saattaa YK:n vammaissopimuksen edellyttämälle tasolle. Muutosten tarkoituksena oli vahvistaa kehitysvammaisten ihmisten itsemääräämisoikeutta ja itsenäistä suoriutumista sekä vähentää rajoitustoimenpiteiden käyttöä erityishuollossa.
Tämän opinnäytetyön pohjana ollut kehittämistyö toteutettiin konstruktiivisen mallin mukaisesti. Kehittäminen perustui yhdessä tekemiseen, osallisuuteen, toiminnassa oppimiseen, jatkuvaan reflektioon ja menetelmäosaamiseen. Kehittämistyön ensimmäisenä tehtävänä oli laatia selkeä, ytimekäs, sähköisessä muodossa toteutettu perehdytysopas kehitysvammaisten itsemääräämisoikeudesta työntekijöille osaksi olemassa olevaa perehdytysmateriaalia. Sähköistä opasta on helppo päivittää, kun tiedot muuttuvat. Opas laadittiin yhteistyössä asumisyksikön työntekijöiden kanssa. Toisena tehtävänä oli lisätä keskustelua työyhteisössä työntekijöiden haastelliseksi kokemista tilanteista asiakkaan itsemääräämisoikeuden toteuttamisessa. Työn tueksi perustettiin IMOremppa-ryhmä, joka kokoontui kerran viikossa käsittelemään asiakkaan itsemääräämisokeuteen liittyviä asioita.
Oppaan tarkoituksena on lisätä tietoisuutta kehitysvammaisten ihmisten itsemääräämisoikeudesta ja pyrkiä pois tarpeettomista rajoituksista kehitysvammaisen ihmisen elämässä. Oppaassa on esitelty kehitysvammaisten itsemääräämisoikeutta koskevaa lainsäädäntöä ja kerrottu lain sallimista rajoitustoimenpiteistä sekä niiden käytön edellytyksistä ja kirjaamisesta. Opinnäytetyön teoreettisessa viitekehyksessä käsitellään kehitysvammaisuutta, itsemääräämisoikeutta sekä lainsäädäntöä itsemääräämisoikeuden takana.
Kehitysvammalakiin tehtiin suuria muutoksia vuonna 2016, koska lainsäädäntö tuli saattaa YK:n vammaissopimuksen edellyttämälle tasolle. Muutosten tarkoituksena oli vahvistaa kehitysvammaisten ihmisten itsemääräämisoikeutta ja itsenäistä suoriutumista sekä vähentää rajoitustoimenpiteiden käyttöä erityishuollossa.
Tämän opinnäytetyön pohjana ollut kehittämistyö toteutettiin konstruktiivisen mallin mukaisesti. Kehittäminen perustui yhdessä tekemiseen, osallisuuteen, toiminnassa oppimiseen, jatkuvaan reflektioon ja menetelmäosaamiseen. Kehittämistyön ensimmäisenä tehtävänä oli laatia selkeä, ytimekäs, sähköisessä muodossa toteutettu perehdytysopas kehitysvammaisten itsemääräämisoikeudesta työntekijöille osaksi olemassa olevaa perehdytysmateriaalia. Sähköistä opasta on helppo päivittää, kun tiedot muuttuvat. Opas laadittiin yhteistyössä asumisyksikön työntekijöiden kanssa. Toisena tehtävänä oli lisätä keskustelua työyhteisössä työntekijöiden haastelliseksi kokemista tilanteista asiakkaan itsemääräämisoikeuden toteuttamisessa. Työn tueksi perustettiin IMOremppa-ryhmä, joka kokoontui kerran viikossa käsittelemään asiakkaan itsemääräämisokeuteen liittyviä asioita.
Oppaan tarkoituksena on lisätä tietoisuutta kehitysvammaisten ihmisten itsemääräämisoikeudesta ja pyrkiä pois tarpeettomista rajoituksista kehitysvammaisen ihmisen elämässä. Oppaassa on esitelty kehitysvammaisten itsemääräämisoikeutta koskevaa lainsäädäntöä ja kerrottu lain sallimista rajoitustoimenpiteistä sekä niiden käytön edellytyksistä ja kirjaamisesta. Opinnäytetyön teoreettisessa viitekehyksessä käsitellään kehitysvammaisuutta, itsemääräämisoikeutta sekä lainsäädäntöä itsemääräämisoikeuden takana.