Jyväskylän ammattikorkeakoulun harjoittelun suorittaneiden terveydenhuollon opiskelijoiden käsityksiä tietoturvasta
Karppinen, Otto (2022)
Karppinen, Otto
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022052010778
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022052010778
Tiivistelmä
Digitalisaation ja informaatioteknologian nopea kehittyminen on muokannut maailmasta verkostoituneen
yhteisön. Sille on asetettu suuret odotukset ihmisen mm. vuorovaikutuksen lisääjänä, työtehokkuuden optimointia sekä terveyden ja hyvinvoinnin edistäjänä. Monista hyödyistään huolimatta teknologian edistyminen on tuonut mukanaan isomman verkkorikollisuuden aallon. Mitä enemmän maailmassa digitalisoidaan
asioita, sitä enemmän kaikki muut turvallisuuden osa-alueet ovat yhteydessä kyberturvallisuuteen. Osaalueista haavoittuvimpia on ihmisten oma käyttäytyminen tietoturvan kokonaisuudessa. Terveydenhuoltosektori on tämän hetken yksi hyökätyimmistä aloista. Tavoitteena ei ole tehdä järjestelmistä täydellisiä
vaan ihmisistä kokonaisvaltaisesti osaavampia tietoturvallisuuden parissa.
Tutkimus toteutettiin harjoittelun suorittaneiden terveydenhuollon opiskelijoiden tietoturvallisuuden osaamisesta. Tavoiteltiin tietoa tietoturvaosaamisen nykytasosta ja tunnistaa eroavaisuuksia opiskelijoihin, jotka
ei vielä harjoittelua olleet suorittaneet. Haluttiin myös etsiä keskeisiä kehityskohteita, joita kouluttamisella
voitaisiin parantaa. Työ tehtiin sähköisellä kyselyalustalla, joka lähetettiin opiskelijoille ja kerättiin vastauksista analysoitava materiaali. Tutkimuksen tekeminen kyselyllä mahdollisti tutkimuksen tavoitteisiin pääsemisen ja tutkimuskysymyksiin vastaamisen.
Tulokseksi saatiin keskeisiä keinoja, joilla tietoturvallisuutta voidaan parantaa terveydenhuollon opiskelijoiden keskuudessa. Vastausten perusteella moni käyttää omia laitteita työasioiden hoitoon, joka on aina turvallisuus riski yritykselle. Havainnoitiin selkeää eroavaisuutta itseluottamuksessa tietoturvaan liittyvissä asioissa harjoittelun tehneiden ja harjoittelua vaille olevien kohderyhmien välillä. Harjoittelun tehneet kokivat
enemmän epäilystä omasta ja vertaistensa tietoturvaosaamisessa. Kolmanneksi kyselyssä raportoitiin tärkeistä harjoittelun tietoturvaa parantavista seikoista. Fyysisen ympäristön turvallisuus sekä tietosuojaosaamisen parantamisen keinot nähtiin suurimmiksi kehityskohteiksi. Lähdettiin käsittelemään kysymyksiä eri näkökulmasta ja tekemään johtopäätöksiä vastauksista. On mahdollista, että omia laitteita käytetään
esimerkiksi sähköpostien vastaamiseen. Myös työolosuhteiden muutokset voivat vaikuttaa harjoittelijoiden
yleiseen tietoturvaosaamiseen.
yhteisön. Sille on asetettu suuret odotukset ihmisen mm. vuorovaikutuksen lisääjänä, työtehokkuuden optimointia sekä terveyden ja hyvinvoinnin edistäjänä. Monista hyödyistään huolimatta teknologian edistyminen on tuonut mukanaan isomman verkkorikollisuuden aallon. Mitä enemmän maailmassa digitalisoidaan
asioita, sitä enemmän kaikki muut turvallisuuden osa-alueet ovat yhteydessä kyberturvallisuuteen. Osaalueista haavoittuvimpia on ihmisten oma käyttäytyminen tietoturvan kokonaisuudessa. Terveydenhuoltosektori on tämän hetken yksi hyökätyimmistä aloista. Tavoitteena ei ole tehdä järjestelmistä täydellisiä
vaan ihmisistä kokonaisvaltaisesti osaavampia tietoturvallisuuden parissa.
Tutkimus toteutettiin harjoittelun suorittaneiden terveydenhuollon opiskelijoiden tietoturvallisuuden osaamisesta. Tavoiteltiin tietoa tietoturvaosaamisen nykytasosta ja tunnistaa eroavaisuuksia opiskelijoihin, jotka
ei vielä harjoittelua olleet suorittaneet. Haluttiin myös etsiä keskeisiä kehityskohteita, joita kouluttamisella
voitaisiin parantaa. Työ tehtiin sähköisellä kyselyalustalla, joka lähetettiin opiskelijoille ja kerättiin vastauksista analysoitava materiaali. Tutkimuksen tekeminen kyselyllä mahdollisti tutkimuksen tavoitteisiin pääsemisen ja tutkimuskysymyksiin vastaamisen.
Tulokseksi saatiin keskeisiä keinoja, joilla tietoturvallisuutta voidaan parantaa terveydenhuollon opiskelijoiden keskuudessa. Vastausten perusteella moni käyttää omia laitteita työasioiden hoitoon, joka on aina turvallisuus riski yritykselle. Havainnoitiin selkeää eroavaisuutta itseluottamuksessa tietoturvaan liittyvissä asioissa harjoittelun tehneiden ja harjoittelua vaille olevien kohderyhmien välillä. Harjoittelun tehneet kokivat
enemmän epäilystä omasta ja vertaistensa tietoturvaosaamisessa. Kolmanneksi kyselyssä raportoitiin tärkeistä harjoittelun tietoturvaa parantavista seikoista. Fyysisen ympäristön turvallisuus sekä tietosuojaosaamisen parantamisen keinot nähtiin suurimmiksi kehityskohteiksi. Lähdettiin käsittelemään kysymyksiä eri näkökulmasta ja tekemään johtopäätöksiä vastauksista. On mahdollista, että omia laitteita käytetään
esimerkiksi sähköpostien vastaamiseen. Myös työolosuhteiden muutokset voivat vaikuttaa harjoittelijoiden
yleiseen tietoturvaosaamiseen.