Toimintalähtöinen työvuorosuunnittelu - Vaikutukset henkilöstön työssäjaksamiseen
Nisula, Tytti-Maria (2022)
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022052411807
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022052411807
Tiivistelmä
Nisula Tytti-Maria
Toimintalähtöinen työvuorosuunnittelu - Vaikutukset henkilöstön työssäjaksamiseen
Jyväskylä: Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Toukokuu 2022, 73 sivua.
Sosiaali- ja terveysala. Sosiaali- ja terveysalan verkostojohtaminen. Opinnäytetyö YAMK.
Julkaisun kieli: suomi
Julkaisulupa avoimessa verkossa: kyllä
Tiivistelmä
Sosiaali- ja terveysalalla on tällä hetkellä sekä tulevaisuudessa haastavat ajat hoitohenkilöstön riittävyydessä ja sijoittamisessa potilasturvallisuuden takaamiseksi. Niukat hoitohenkilöstö resurssit vaarantavat myös työssäjaksamisen. Toimintalähtöisen työvuorosuunnittelun avulla työvuorojen suunnittelua tehdään potilaiden tarpeiden lähtökohdista, jolloin toiminnan aiheuttama tarve ohjaa hoitajavahvuutta. Tällä mahdollistetaan hoitohenkilöstön resurssointi oikeaan paikkaan oikeaan aikaan. Toimintalähtöisen työvuorosuunnittelun vaikutuksia työssäjaksamiseen ei kuitenkaan tiedetä. Seinäjoen keskussairaalassa on toteutettu toimintalähtöistä työvuorosuunnittelua alkuvuodesta 2021 alkaen. Tämän pohjalta lähdettiin tutkimaan toimintalähtöisen työvuorosuunnittelun vaikutuksia työssäjaksamiseen.
Kehittämistyön tavoitteena oli selvittää toimintalähtöisen työvuorosuunnittelun vaikutuksia hoitohenkilöstön työssäjaksamiseen. Lisäksi tavoitteena oli selvittää, miten toimintalähtöistä työvuorosuunnittelua voidaan hoitohenkilöstön näkökulmasta kehittää työssäjaksamista tukevaksi. Tuloksia voidaan hyödyntää työvuorosuunnittelun kehittämisessä työssäjaksamista edistäväksi.
Kehittämistyö toteutettiin tutkimuksellisena kehittämistyönä. Laadullinen aineisto kerättiin puolistrukturoidulla kyselylomakkeella Seinäjoen keskussairaalan naistentautien- ja synnytysten toimintayksikön hoitohenkilöstöltä (N=77) johon vastasi (n=33). Analyysi toteutettiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä. Tulosten perusteella toimintalähtöisen työvuorosuunnittelun alkamisella oli ollut vaikutus työssäjaksamiseen, autonomian toteutumiseen, yhteistyön sujumiseen ja työaikaergonomiaan. Myös osaamiseen liittyvät paineet olivat kasvaneet, oman elämän hallinta oli muuttunut ja esimiestyön vaikutus lisääntynyt. Työssäjaksamista edistäviksi kehittämiskohteiksi tuloksissa nousivat esimiesten ja alaisten välisen viestinnän sekä autonomisuuden kehittäminen, ennakoitavuuden parantaminen digitaalisuudella ja riittävien resurssien turvaaminen.
Muutamat vastaajista olivat kokeneet toimintalähtöisen työvuorosuunnittelun tukeneen työssäjaksamista. Enemmistö oli kuitenkin kokenut, ettei toimintalähtöinen työvuorosuunnittelu tukenut työssäjaksamista, sillä autonomisuus työvuorosuunnittelussa oli merkittävästi heikentynyt. Autonomisuuden heikentyminen vaikutti oman elämän hallintaan ja työaikaergonomiaan negatiivisesti. Tulosten pohjalta toimintalähtöinen työvuorosuunnittelu on kehitettävissä työssäjaksamista tukevaksi. Jatkotutkimusaiheeksi nousi, miten työvuorosuunnittelu sekä osastojen välinen siirtely saadaan toteutumaan tasapuolisemmin.
Avainsanat (asiasanat)
Toimintalähtöinen työvuorosuunnittelu, autonominen työvuorosuunnittelu, työssäjaksaminen
Muut tiedot (salassa pidettävät liitteet) -
Toimintalähtöinen työvuorosuunnittelu - Vaikutukset henkilöstön työssäjaksamiseen
Jyväskylä: Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Toukokuu 2022, 73 sivua.
Sosiaali- ja terveysala. Sosiaali- ja terveysalan verkostojohtaminen. Opinnäytetyö YAMK.
Julkaisun kieli: suomi
Julkaisulupa avoimessa verkossa: kyllä
Tiivistelmä
Sosiaali- ja terveysalalla on tällä hetkellä sekä tulevaisuudessa haastavat ajat hoitohenkilöstön riittävyydessä ja sijoittamisessa potilasturvallisuuden takaamiseksi. Niukat hoitohenkilöstö resurssit vaarantavat myös työssäjaksamisen. Toimintalähtöisen työvuorosuunnittelun avulla työvuorojen suunnittelua tehdään potilaiden tarpeiden lähtökohdista, jolloin toiminnan aiheuttama tarve ohjaa hoitajavahvuutta. Tällä mahdollistetaan hoitohenkilöstön resurssointi oikeaan paikkaan oikeaan aikaan. Toimintalähtöisen työvuorosuunnittelun vaikutuksia työssäjaksamiseen ei kuitenkaan tiedetä. Seinäjoen keskussairaalassa on toteutettu toimintalähtöistä työvuorosuunnittelua alkuvuodesta 2021 alkaen. Tämän pohjalta lähdettiin tutkimaan toimintalähtöisen työvuorosuunnittelun vaikutuksia työssäjaksamiseen.
Kehittämistyön tavoitteena oli selvittää toimintalähtöisen työvuorosuunnittelun vaikutuksia hoitohenkilöstön työssäjaksamiseen. Lisäksi tavoitteena oli selvittää, miten toimintalähtöistä työvuorosuunnittelua voidaan hoitohenkilöstön näkökulmasta kehittää työssäjaksamista tukevaksi. Tuloksia voidaan hyödyntää työvuorosuunnittelun kehittämisessä työssäjaksamista edistäväksi.
Kehittämistyö toteutettiin tutkimuksellisena kehittämistyönä. Laadullinen aineisto kerättiin puolistrukturoidulla kyselylomakkeella Seinäjoen keskussairaalan naistentautien- ja synnytysten toimintayksikön hoitohenkilöstöltä (N=77) johon vastasi (n=33). Analyysi toteutettiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä. Tulosten perusteella toimintalähtöisen työvuorosuunnittelun alkamisella oli ollut vaikutus työssäjaksamiseen, autonomian toteutumiseen, yhteistyön sujumiseen ja työaikaergonomiaan. Myös osaamiseen liittyvät paineet olivat kasvaneet, oman elämän hallinta oli muuttunut ja esimiestyön vaikutus lisääntynyt. Työssäjaksamista edistäviksi kehittämiskohteiksi tuloksissa nousivat esimiesten ja alaisten välisen viestinnän sekä autonomisuuden kehittäminen, ennakoitavuuden parantaminen digitaalisuudella ja riittävien resurssien turvaaminen.
Muutamat vastaajista olivat kokeneet toimintalähtöisen työvuorosuunnittelun tukeneen työssäjaksamista. Enemmistö oli kuitenkin kokenut, ettei toimintalähtöinen työvuorosuunnittelu tukenut työssäjaksamista, sillä autonomisuus työvuorosuunnittelussa oli merkittävästi heikentynyt. Autonomisuuden heikentyminen vaikutti oman elämän hallintaan ja työaikaergonomiaan negatiivisesti. Tulosten pohjalta toimintalähtöinen työvuorosuunnittelu on kehitettävissä työssäjaksamista tukevaksi. Jatkotutkimusaiheeksi nousi, miten työvuorosuunnittelu sekä osastojen välinen siirtely saadaan toteutumaan tasapuolisemmin.
Avainsanat (asiasanat)
Toimintalähtöinen työvuorosuunnittelu, autonominen työvuorosuunnittelu, työssäjaksaminen
Muut tiedot (salassa pidettävät liitteet) -