Kuvapatteristosta virtaa vuorovaikutukseen : työvälineen kehittäminen varhaiskasvatuksen ammattilaisille monikulttuuriseen asiakastyöhön

Abstract

Tämän kehittämishankkeen tehtävänä oli tuottaa työväline maahanmuuttajalasten vanhempien ja päivähoidon työntekijöiden vuorovaikutuksen tueksi. Työväline konkretisoitui mahdollisimman toimivaksi, yksinkertaiseksi ja informatiiviseksi kuvapatteristoksi, jonka käytön tuli olla helppoa ja vaivatonta. Kuvapatteriston tavoitteena oli luoda mahdollisuus vuorovaikutukseen ilman yhteistä kieltä, toimia puheen tukena, parantaa maahanmuuttajavanhempien osallisuutta lastensa päiväkodin arjessa sekä kehittää kasvatuskumppanuuden laatua.

Työvälineen tuottamisen lähtökohdat kumpusivat työelämästä; osa maahanmuuttajalasten vanhemmista ei kielitaitonsa puutteellisuudesta johtuen kyennyt ymmärrettävään kommunikointiin päiväkodin henkilöstön kanssa. Kehittämisen menetelminä käytettiin tiimityöskentelyä, parityöskentelyä, keskustelua ja neuvottelevaa arviointia. Kehittämishanketta pohjaava teoria koostuu varhaiskasvatuksesta ja kasvatuskumppanuudesta, monikulttuurisuudesta varhaiskasvatuksen näkökulmasta sekä vuorovaikutuksen eri muodoista. Kehittämishankkeen prosessi eteni ideoinnin, suunnittelun ja tuottamisen kautta valmiiseen tuotokseen ja raporttiin. Näiden vaiheiden lomassa toteutettiin parhaan tuloksen aikaansaamiseksi arviointia ja palautteen kautta tuotetun materiaalin muokkausta.

Tuotoksena syntyi kattava, mutta vain oleellisia asioita sisältävä kuvapatteristo, joka koostui tilannekuvista ja niiden rinnalle luoduista erilaisia tunnetiloja ilmentävistä kasvo-, sekä ”kyllä” ja ”ei”-korteista. Valmiin tuotoksen arvioi toimeksiantaja, jonka palautteen pohjalta se vielä muokattiin viimeisteltyyn ja lopulliseen muotoonsa. Kehittämishankkeen tekijät olivat tyytyväisiä lopputulokseen niin tuotoksen, kuin raportoinninkin osalta ja he uskovat kuvapatteriston monikäyttöisyyden antavan jokaiselle käyttäjälle mahdollisuuden toimia sen kanssa itselleen parhaalta tuntuvalla tavalla. Tuotoksen koettiin vastaavan ennalta määrättyihin tavoitteisiin ja kehittämishankkeen etenemisprosessi kokonaisuudessaan toimi tekijöiden ammatillisen kasvun ja kehityksen vahvistajana.

This development project was about producing a tool to support immigrant parents’ and day care professionals’ interaction. The tool was concretised with an image composition, which was made to be as functional, simple and informative as possible. Its usage had to be easy and effortless. Objectives of the image composition was to create a possibility for interaction without a common language, support speech, enhance the inclusion of immigrant parents in everyday life of their children’s day care center and improve the quality of educational partnership.

The base of this development project emerged from working life; some of the immigrant parents weren’t able to understandably communicate with daycare workers since their language skills were inadequate. Development methods such as teamwork, pair work, discussion and negotiative evaluation was used in this project. The theory, on which the development project is based, consists of early childhood education, educational partnership, multiculturalism in point of view of early childhood education and different forms of interaction. Process of the development project progressed through different phases, such as generating ideas, planning and production. At the side of these phases, evaluation and modifying of the produced material was executed in order to achieve the best results.

As an output, arose a comprehensive image composition, which included only relevant matter. The image composition consisted of situation images, facial, different emotion expressing images, as well as “yes” and “no” images. The finished output was evaluated by the principal. Based on the feedback that was given, the output was modified into a finished and final form. Makers of the development projects were pleased with the results and they believe that the versatility of the image composition will offer a possibility for each user to function with it in the best way they see fit. The output was experienced to meet the objectives made in the beginning and the process as a hole was felt to strengthen the makers’ professional growth and advancement.