Vauvan kireän kielijänteen leikkauksen seuraukset

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena oli tehdä kuvaileva kirjallisuuskatsaus vauvan kireän kielijänteen leikkauksen seurauksista. Työn tavoitteena oli koota luotettavaa, ajantasaista ja tutkimusnäyttöön perustuvaa tietoa suomen kielellä. Tavoitteena oli lisätä terveydenhuoltoalan ammattilaisten tietämystä aiheesta erityisesti hoitotyön käytäntöjen kehittämisen tueksi.

Kireä kielijänne on yleinen lievä rakennepoikkeavuus, joka voi aiheuttaa ongelmia, mikäli se rajoittaa kielen liikkeitä. Kireän kielijänteen leikkaushoidon aiheet ovat eri ikäryhmissä erilaiset: vastasyntyneillä useimmiten imemisongelmat, leikki-ikäisillä ja vanhemmilla pääasiallisesti äännevirheet. Kireän kielijänteen leikkauksen seurauksista on Suomessa vähän tutkittua tietoa eikä aiheesta ole tehty kuvailevaa kirjallisuuskatsausta. Aihe on kuitenkin hyvin ajankohtainen ja aiheesta tarvitaan lisätietoa tukemaan ammattilaisten työtä.

Tuloksissa esiin nousi seitsemän teemaa, jotka kuvaavat kireän kielijänteen leikkauksen seurauksia. Teemat olivat imetyksen paraneminen ja täysimetettyjen vauvojen osuuden kasvu, äitien kokeman imetyskivun vähentyminen, vanhempien imetyksen sujumisen subjektiivisen kokemuksen paraneminen, vauvojen refluksioireiden helpottuminen ja positiivinen painonnousu sekä toimenpiteen komplikaatiot.

Mikäli vauvan kireä kielijänne vaikeuttaa imettämistä tai mikäli jänne on poikkeavan kireä, kannattaa se jo vastasyntyneeltä hoitaa. Toimenpide on usein vastasyntyneellä suhteellisen pieni, ja komplikaatiot ovat vähäisiä.

Kireän kielijänteen leikkaus vaikuttaisi voivan auttaa vauvoja, joilla on kireä kielijänne ja siitä johtuvia haasteita syömisessä, sillä imetykseen liittyvä kipu voi vähentyä ja äitien kokemus imetyksen sujumisesta parantua. Vauvan kireän kielijänteen mahdollisuus erityisesti imetystä vaikeuttavana tekijänä lienee hyvä pitää mielessä. Mikäli vauvalla tai imettävällä äidillä, tai molemmilla, on oireita, jotka täsmäävät vauvan kielijänteen kireyteen, on ensisijainen hoito parantaa imuotetta ja imetyksen tehokkuutta imetysohjauksella. Mikäli imetysohjauksesta ei ole apua, voitaisiin kielijänteen katkaisu tehdä tarkan arvioinnin jälkeen.

Ankyloglossia, a.k.a. tongue-tie, is a common mild structural abnormality. It might cause problems if it disturbs the movements of the tongue. The reasons for frenotomy are different for different age groups: latching problems for the new-born babies and phonetic errors for the older children. The purpose of this study was to provide a literature review on the effects of frenotomy. The study intended to gather current and researched information in Finnish and accumulate health care professionals’ knowledge in this subject.

Seven main themes relating to the post-operative effects could be identified in the results: improved breastfeeding, an increased number of fully breastfed babies, decreased pain experienced by breastfeeding mothers, parents’ improved experiences about breastfeeding, relief in babies’ reflux symptoms, positive weight gain, and complications of the procedure.

If the tongue-tie complicates breastfeeding, and, if the lingual frenulum is exceptionally tight, a treatment is recommended for a newborn. When performed on a new-born, the risk for complications is low. Frenotomy has been successful among babies who have tongue-tie and feeding problems caused by it. If the baby or the breastfeeding mother have symptoms consistent with the tongue-tie, the primary treatment is to improve the breastfeeding by breastfeeding guidance. If it is ineffective, frenotomy can be performed after a careful evaluation.