Vauvan kireän kielijänteen leikkauksen seuraukset
Lipsonen, Tiia; Jäntti, Martta (2022)
Lipsonen, Tiia
Jäntti, Martta
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022052511977
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022052511977
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tehdä kuvaileva kirjallisuuskatsaus vauvan kireän kielijänteen leikkauksen seurauksista. Työn tavoitteena oli koota luotettavaa, ajantasaista ja tutkimusnäyttöön perustuvaa tietoa suomen kielellä. Tavoitteena oli lisätä terveydenhuoltoalan ammattilaisten tietämystä aiheesta erityisesti hoitotyön käytäntöjen kehittämisen tueksi.
Kireä kielijänne on yleinen lievä rakennepoikkeavuus, joka voi aiheuttaa ongelmia, mikäli se rajoittaa kielen liikkeitä. Kireän kielijänteen leikkaushoidon aiheet ovat eri ikäryhmissä erilaiset: vastasyntyneillä useimmiten imemisongelmat, leikki-ikäisillä ja vanhemmilla pääasiallisesti äännevirheet. Kireän kielijänteen leikkauksen seurauksista on Suomessa vähän tutkittua tietoa eikä aiheesta ole tehty kuvailevaa kirjallisuuskatsausta. Aihe on kuitenkin hyvin ajankohtainen ja aiheesta tarvitaan lisätietoa tukemaan ammattilaisten työtä.
Tuloksissa esiin nousi seitsemän teemaa, jotka kuvaavat kireän kielijänteen leikkauksen seurauksia. Teemat olivat imetyksen paraneminen ja täysimetettyjen vauvojen osuuden kasvu, äitien kokeman imetyskivun vähentyminen, vanhempien imetyksen sujumisen subjektiivisen kokemuksen paraneminen, vauvojen refluksioireiden helpottuminen ja positiivinen painonnousu sekä toimenpiteen komplikaatiot.
Mikäli vauvan kireä kielijänne vaikeuttaa imettämistä tai mikäli jänne on poikkeavan kireä, kannattaa se jo vastasyntyneeltä hoitaa. Toimenpide on usein vastasyntyneellä suhteellisen pieni, ja komplikaatiot ovat vähäisiä.
Kireän kielijänteen leikkaus vaikuttaisi voivan auttaa vauvoja, joilla on kireä kielijänne ja siitä johtuvia haasteita syömisessä, sillä imetykseen liittyvä kipu voi vähentyä ja äitien kokemus imetyksen sujumisesta parantua. Vauvan kireän kielijänteen mahdollisuus erityisesti imetystä vaikeuttavana tekijänä lienee hyvä pitää mielessä. Mikäli vauvalla tai imettävällä äidillä, tai molemmilla, on oireita, jotka täsmäävät vauvan kielijänteen kireyteen, on ensisijainen hoito parantaa imuotetta ja imetyksen tehokkuutta imetysohjauksella. Mikäli imetysohjauksesta ei ole apua, voitaisiin kielijänteen katkaisu tehdä tarkan arvioinnin jälkeen.
Kireä kielijänne on yleinen lievä rakennepoikkeavuus, joka voi aiheuttaa ongelmia, mikäli se rajoittaa kielen liikkeitä. Kireän kielijänteen leikkaushoidon aiheet ovat eri ikäryhmissä erilaiset: vastasyntyneillä useimmiten imemisongelmat, leikki-ikäisillä ja vanhemmilla pääasiallisesti äännevirheet. Kireän kielijänteen leikkauksen seurauksista on Suomessa vähän tutkittua tietoa eikä aiheesta ole tehty kuvailevaa kirjallisuuskatsausta. Aihe on kuitenkin hyvin ajankohtainen ja aiheesta tarvitaan lisätietoa tukemaan ammattilaisten työtä.
Tuloksissa esiin nousi seitsemän teemaa, jotka kuvaavat kireän kielijänteen leikkauksen seurauksia. Teemat olivat imetyksen paraneminen ja täysimetettyjen vauvojen osuuden kasvu, äitien kokeman imetyskivun vähentyminen, vanhempien imetyksen sujumisen subjektiivisen kokemuksen paraneminen, vauvojen refluksioireiden helpottuminen ja positiivinen painonnousu sekä toimenpiteen komplikaatiot.
Mikäli vauvan kireä kielijänne vaikeuttaa imettämistä tai mikäli jänne on poikkeavan kireä, kannattaa se jo vastasyntyneeltä hoitaa. Toimenpide on usein vastasyntyneellä suhteellisen pieni, ja komplikaatiot ovat vähäisiä.
Kireän kielijänteen leikkaus vaikuttaisi voivan auttaa vauvoja, joilla on kireä kielijänne ja siitä johtuvia haasteita syömisessä, sillä imetykseen liittyvä kipu voi vähentyä ja äitien kokemus imetyksen sujumisesta parantua. Vauvan kireän kielijänteen mahdollisuus erityisesti imetystä vaikeuttavana tekijänä lienee hyvä pitää mielessä. Mikäli vauvalla tai imettävällä äidillä, tai molemmilla, on oireita, jotka täsmäävät vauvan kielijänteen kireyteen, on ensisijainen hoito parantaa imuotetta ja imetyksen tehokkuutta imetysohjauksella. Mikäli imetysohjauksesta ei ole apua, voitaisiin kielijänteen katkaisu tehdä tarkan arvioinnin jälkeen.