Maahanmuuttaneiden äitien kokemuksia lastensuojelusta
Haapasaari, Jonna (2022)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022052512117
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022052512117
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää maahanmuuttaneiden äitien kokemuksia lastensuojeluasiakkuudesta. Tavoitteena oli myös selvittää, ovatko he kokeneet rasismia ja jos ovat, niin minkälaista sekä miten se on ilmennyt. Tavoitteena on myös perehtyä arkipäivän rasismiin. Tutkimus on anti-rasismiin pyrkivä eli sen tarkoituksena on pyrkiä vähentämään ja vastustamaan rasismia suomalaisessa sosiaalityössä.
Teoriaosiossa tarkastellaan maahanmuuttoa, rasismia ja monikulttuurista lastensuojelua. Tutkielman empiirinen osa koostuu kolmen äidin haastattelusta. Äidit ovat tai ovat olleet lastensuojelun asiakkaina. Haastattelujen tavoitteena oli saada heiltä kokemuksia lastensuojeluasiakkaana olemisesta sekä heidän mahdollisesta kokemasta rasismista.
Rasismilla tarkoitetaan sitä, että toista ihmisryhmää pidetään parempana kuin jotain toista suhteessa etniseen alkuperään, ihonväriin, kansalaisuuteen, kulttuuriin tai äidinkieleen. Rasismi on yksittäisen ihmisen tai jonkun ihmisryhmän ihmisarvon alentavaa toimintaa. Jotta rasismiin pystyy vaikuttamaan, on erittäin tärkeää tunnistaa se ja ymmärtää eri rasismin muotoja. Yksi rasismin muodoista on arkipäivän rasismi. Sitä on esimerkiksi epätasa-arvoistava ja loukkaava kohtelu arkipäivän vuorovaikutustilanteissa.
Lastensuojelun tarkoitus on turvata kaikille lapsille oikeus turvalliseen kasvuympäristöön sekä tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen. Maahanmuuttajataustainen lapsi ja hänen perheensä lastensuojelun asiakkaana ovat oikeutettuja samoihin palveluihin kuin muutkin Suomessa asuvat. Lapsen etua arvioitaessa on huomioitava, miten lapselle turvataan kielellisen, kulttuurisen ja uskonnollisen taustan huomioiminen. Nämä asiat tulee myös huomioida kun valitaan sijaishuoltopaikkaa.
Tuloksista ilmenee, että työntekijöiden suhtautuminen vaihtelee. Tämän lisäksi kaikki haastateltavat ovat kokeneet rasismia lastensuojelun asiakkaina. Haastateltavat ovat kokeneet usein syrjään jättämistä, vähättelyä ja huonommuuden tunnetta. Lisäksi heille ei ole kerrottu kaikkia olennaisia lastensuojelulain kohtia selkeästi eikä heillä ole ollut tiedossa, mitä kaikkea heillä olisi oikeus vaatia. Kielen ja kulttuurin panostamiseen esimerkiksi huostaanottotilanteissa ei myöskään haastateltavien mukaan ole panostettu asianmukaisella tavalla. Lisäksi tuli esille, ettei haastateltavien mukaan heidän tapojaan ja kulttuuriaan ole ymmärretty. Tämän takia olisi tärkeää, että maahanmuuttaneiden kanssa työskentelevillä sosiaalialan työntekijöillä olisi tarpeeksi kulttuuri- ja erikoisosaamista asiasta.
Teoriaosiossa tarkastellaan maahanmuuttoa, rasismia ja monikulttuurista lastensuojelua. Tutkielman empiirinen osa koostuu kolmen äidin haastattelusta. Äidit ovat tai ovat olleet lastensuojelun asiakkaina. Haastattelujen tavoitteena oli saada heiltä kokemuksia lastensuojeluasiakkaana olemisesta sekä heidän mahdollisesta kokemasta rasismista.
Rasismilla tarkoitetaan sitä, että toista ihmisryhmää pidetään parempana kuin jotain toista suhteessa etniseen alkuperään, ihonväriin, kansalaisuuteen, kulttuuriin tai äidinkieleen. Rasismi on yksittäisen ihmisen tai jonkun ihmisryhmän ihmisarvon alentavaa toimintaa. Jotta rasismiin pystyy vaikuttamaan, on erittäin tärkeää tunnistaa se ja ymmärtää eri rasismin muotoja. Yksi rasismin muodoista on arkipäivän rasismi. Sitä on esimerkiksi epätasa-arvoistava ja loukkaava kohtelu arkipäivän vuorovaikutustilanteissa.
Lastensuojelun tarkoitus on turvata kaikille lapsille oikeus turvalliseen kasvuympäristöön sekä tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen. Maahanmuuttajataustainen lapsi ja hänen perheensä lastensuojelun asiakkaana ovat oikeutettuja samoihin palveluihin kuin muutkin Suomessa asuvat. Lapsen etua arvioitaessa on huomioitava, miten lapselle turvataan kielellisen, kulttuurisen ja uskonnollisen taustan huomioiminen. Nämä asiat tulee myös huomioida kun valitaan sijaishuoltopaikkaa.
Tuloksista ilmenee, että työntekijöiden suhtautuminen vaihtelee. Tämän lisäksi kaikki haastateltavat ovat kokeneet rasismia lastensuojelun asiakkaina. Haastateltavat ovat kokeneet usein syrjään jättämistä, vähättelyä ja huonommuuden tunnetta. Lisäksi heille ei ole kerrottu kaikkia olennaisia lastensuojelulain kohtia selkeästi eikä heillä ole ollut tiedossa, mitä kaikkea heillä olisi oikeus vaatia. Kielen ja kulttuurin panostamiseen esimerkiksi huostaanottotilanteissa ei myöskään haastateltavien mukaan ole panostettu asianmukaisella tavalla. Lisäksi tuli esille, ettei haastateltavien mukaan heidän tapojaan ja kulttuuriaan ole ymmärretty. Tämän takia olisi tärkeää, että maahanmuuttaneiden kanssa työskentelevillä sosiaalialan työntekijöillä olisi tarpeeksi kulttuuri- ja erikoisosaamista asiasta.