Äitiysavustus : kehitys, lainsäädännöllinen pohja ja tilastoanalyysi
Peltomaa, Heidi (2022)
Peltomaa, Heidi
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022052612263
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022052612263
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä selvitettiin, miten äitiysavustus on kehittynyt, mikä sen lainsäädännöllinen pohja on, ja miten suuri osa äitiysavustuksista on suoritettu äitiyspakkauksena ja miten suuri osa rahana. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa ajankohtainen katsaus äitiysavustuksen tilastollisesta ja lainsäädännöllisestä kehityksestä, joka on hyödynnettävissä Kelassa äitiysavustuksen tilastoinnin kehittämisessä ja tilastollisten muutosten seurannassa.
Opinnäytetyössä käytettiin kvantitatiivista tutkimusmenetelmää, jossa oli deskriptiivinen ote. Työn teoriaosuudessa tutkittiin äitiysavustuksen historiallista ja lainsäädännöllistä kehitystä. Äitiysavustuksen kehityksen pohjustus oli tärkeää, sillä sen kautta selvitettiin äitiysavustuksen yhteiskunnallinen merkitys. Äitiysavustuksen lainsäädännöllistä pohjaa tarkasteltiin äitiysavustuslain, lain valmisteluaineiston sekä oikeustapausten kautta.
Työn empiriaosuudessa analysoitiin äitiysavustuksen saajien ja avustusten määriä sekä äitiyspakkauksena ja rahana suoritettujen äitiysavustusten prosentuaalisia osuuksia ja näiden muutoksia. Tilastollisen aineiston tarkastelujakso rajattiin vuosille 2010–2021. Aineisto kerättiin Kelan tilastotietokannasta sekä Helsingin yliopiston digitaalisesta arkistosta. Tilastot koskien äitiyspakkauksena ja rahana suoritettuja äitiysavustuksia saajan aikaisempien lasten lukumäärän ja synnytysvälin mukaan saatiin Kelan sisäisestä tietokannasta.
Opinnäytetyön tulosten perusteella voidaan todeta, että äitiysavustuksesta on säädetty lailla useaan otteeseen vuodesta 1937 lähtien, mutta oikeuskirjallisuutta ja -tapauksia on aiheesta vähän, joten äitiysavustuslain tulkinnasta ja soveltamisesta ei ole kattavaa kuvaa. Opinnäytetyön tilastoanalyysin tuloksista selvisi, että äitiysavustuksista noin 2/3 on myönnetty pakkauksena ja 1/3 rahana. Äitiysavustuksen tilastollinen kehitys on pysynyt tarkastelujaksolla tasaisena ja suuria tilastollisia muutoksia ei ole havaittavissa.
Opinnäytetyössä käytettiin kvantitatiivista tutkimusmenetelmää, jossa oli deskriptiivinen ote. Työn teoriaosuudessa tutkittiin äitiysavustuksen historiallista ja lainsäädännöllistä kehitystä. Äitiysavustuksen kehityksen pohjustus oli tärkeää, sillä sen kautta selvitettiin äitiysavustuksen yhteiskunnallinen merkitys. Äitiysavustuksen lainsäädännöllistä pohjaa tarkasteltiin äitiysavustuslain, lain valmisteluaineiston sekä oikeustapausten kautta.
Työn empiriaosuudessa analysoitiin äitiysavustuksen saajien ja avustusten määriä sekä äitiyspakkauksena ja rahana suoritettujen äitiysavustusten prosentuaalisia osuuksia ja näiden muutoksia. Tilastollisen aineiston tarkastelujakso rajattiin vuosille 2010–2021. Aineisto kerättiin Kelan tilastotietokannasta sekä Helsingin yliopiston digitaalisesta arkistosta. Tilastot koskien äitiyspakkauksena ja rahana suoritettuja äitiysavustuksia saajan aikaisempien lasten lukumäärän ja synnytysvälin mukaan saatiin Kelan sisäisestä tietokannasta.
Opinnäytetyön tulosten perusteella voidaan todeta, että äitiysavustuksesta on säädetty lailla useaan otteeseen vuodesta 1937 lähtien, mutta oikeuskirjallisuutta ja -tapauksia on aiheesta vähän, joten äitiysavustuslain tulkinnasta ja soveltamisesta ei ole kattavaa kuvaa. Opinnäytetyön tilastoanalyysin tuloksista selvisi, että äitiysavustuksista noin 2/3 on myönnetty pakkauksena ja 1/3 rahana. Äitiysavustuksen tilastollinen kehitys on pysynyt tarkastelujaksolla tasaisena ja suuria tilastollisia muutoksia ei ole havaittavissa.