Kiinteistökehitystoiminnan kannattava kohdentaminen PK-seudulla
Rissanen, Ilppo (2022)
Rissanen, Ilppo
2022
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022052612356
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022052612356
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, mihin kiinteistökehitystoimintaa kannattaa kohdentaa pääkaupunkiseudulla. Tätä pyrittiin tutkimaan viime vuosien eri asuntotyyppien myyntiaikojen sekä neliöhintakehitysten avulla. Tarkasteltavat asuntotyypit olivat kerrostalo- sekä rivitaloasunnot, sekä lisäksi omakotitalot. Tarkasteltavat kaupungit olivat Helsinki, Espoo sekä Vantaa. Tutkimuksessa selvitettiin näiden eri asuntotyyppien myyntiaikoja, sekä eri asuntotyyppien neliöhintojen muutoksia kyseisissä kaupungeissa. Ajanjakso, jolta näitä tietoja tarkasteltiin, oli viimeiset kolme vuotta eli 2019–2021. Näiden muuttujien avulla pyrittiin erittelemään kaupunki sekä asuntotyyppi, jossa kiinteistökehitystoiminta voisi olla tutkitun kehityksen perusteella tehokkainta asuntojen myyntiaikojen sekä neliöhintojen kehityksen puolesta.
Ensimmäiseksi tutkimuksessa käsitellään kiinteistöalaa, sekä asuntomarkkinoita. Lisäksi pyritään kertomaan kiinteistökehitystoiminnasta ja sen tavoitteista, sekä käsitellään alaa Suomessa. Viimeiseksi ennen opinnäytetyön tutkimusosaa käsitellään myös kiinteistökehitystoiminnan kannattavuuden mittaamista, sekä tutkimusaluetta eli pääkaupunkiseutua. Itse tutkimuksessa tarkasteltiin dataa, joka hankittiin Kiinteistönvälitysalan Keskusliiton Hintaseurantapalvelun tietokannasta. Kyseisestä tietokannasta saatiin valitulta ajanjaksolta tiedot asuntojen myyntiajoista, asuntotyypeistä, neliöhinnoista sekä paikkakunnista. Näistä laadittiin Excel-taulukot, joiden avulla analysoitiin haluttuja tietoja.
Tutkimuksen tuloksista selvisi, että eri asuntotyyppien myyntiajat olivat kaupungeittain erimittaiset. Kerrostaloasunnot myytiin nopeitten Helsingissä, rivitaloasunnot myytiin nopeitten Espoossa ja omakotitalot taas nopeitten Vantaalla. Neliöhintojen tarkastelussa taas huomattiin, että kerrostaloasuntojen neliöhinnat olivat korkeimmat Helsingissä. Rivitaloasuntojen sekä omakotitalojen neliöhinnat olivat korkeimmat Espoossa.
Tutkimuksen johtopäätöksiin saatiin eriteltyä jokaisen asuntotyypin kannalta suotuisimmat kaupungit kehitystoiminnalle. Kerrostaloasuntojen kehitystoimintaa kannattaa kohdentaa Vantaalle ja Espooseen. Rivitaloasuntojen ja omakotitalojen kehitystoimintaa taas puolestaan kannattaa kohdentaa Helsinkiin ja Espooseen.
Ensimmäiseksi tutkimuksessa käsitellään kiinteistöalaa, sekä asuntomarkkinoita. Lisäksi pyritään kertomaan kiinteistökehitystoiminnasta ja sen tavoitteista, sekä käsitellään alaa Suomessa. Viimeiseksi ennen opinnäytetyön tutkimusosaa käsitellään myös kiinteistökehitystoiminnan kannattavuuden mittaamista, sekä tutkimusaluetta eli pääkaupunkiseutua. Itse tutkimuksessa tarkasteltiin dataa, joka hankittiin Kiinteistönvälitysalan Keskusliiton Hintaseurantapalvelun tietokannasta. Kyseisestä tietokannasta saatiin valitulta ajanjaksolta tiedot asuntojen myyntiajoista, asuntotyypeistä, neliöhinnoista sekä paikkakunnista. Näistä laadittiin Excel-taulukot, joiden avulla analysoitiin haluttuja tietoja.
Tutkimuksen tuloksista selvisi, että eri asuntotyyppien myyntiajat olivat kaupungeittain erimittaiset. Kerrostaloasunnot myytiin nopeitten Helsingissä, rivitaloasunnot myytiin nopeitten Espoossa ja omakotitalot taas nopeitten Vantaalla. Neliöhintojen tarkastelussa taas huomattiin, että kerrostaloasuntojen neliöhinnat olivat korkeimmat Helsingissä. Rivitaloasuntojen sekä omakotitalojen neliöhinnat olivat korkeimmat Espoossa.
Tutkimuksen johtopäätöksiin saatiin eriteltyä jokaisen asuntotyypin kannalta suotuisimmat kaupungit kehitystoiminnalle. Kerrostaloasuntojen kehitystoimintaa kannattaa kohdentaa Vantaalle ja Espooseen. Rivitaloasuntojen ja omakotitalojen kehitystoimintaa taas puolestaan kannattaa kohdentaa Helsinkiin ja Espooseen.