EKP:n määrällinen keventäminen ja euroalueen talouskehitys koronakriisin aikana
Salminen, Jaakko (2022)
Salminen, Jaakko
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022052712493
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022052712493
Tiivistelmä
Koronapandemia aiheutti merkittäviä muutoksia talouteen maailmanlaajuisesti. Koronapandemian ja sen hillitsemiseen tähtäävien toimien seurauksena syntyi taloudellinen koronakriisi. Kriisin myötä euroalueen rahapolitiikkaa hoitava Euroopan keskuspankki ryhtyi mittaviin toimiin finanssikriisin oppeihin nojaten eli tukeutuen määrälliseen kevennykseen tukeakseen alueen taloutta ja välttääkseen aluetta uhanneen luottolaman.
Opinnäytetyön tavoitteena oli kuvata Euroopan keskuspankin rahapolitiikkaa yleisesti ja erityisesti koronakriisin aikana sekä tarkastella euroalueen talouskehitystä koronakriisin aikana. Rahapolitiikan kuvaamiseksi työssä pyrittiin kuvaamaan Euroopan keskuspankin harjoittaman rahapolitiikan periaatteet ja rahapolitiikan toteuttamiseksi koronakriisin aikana tehtyjen toimien, erityisesti määrällisen keventämisen havaittavissa olevia vaikutuksia.
Työn teoreettinen viitekehys antaa teoriaperustan tutkimukselle ja tutkimuksen tulosten analysointiin. Päälähteinä tietoperustalle toimivat virallisten tahojen, pääasiassa Euroopan keskuspankin ja Suomen pankin viralliset sivut. Tietoperustan lähteinä toimivat myös asiaan liittyvä kirjallisuus ja ajankohtaiset aiheeseen liittyvät asiantuntija-artikkelit.
Opinnäytetyö on laadullinen, kuvaileva tutkimus, jossa on myös tapaustutkimuksen piirteitä. Tutkimuksen toteuttamiseksi on käytetty dokumenttianalyysiä, jonka avulla virallisista lähteistä, kirjallisuudesta, ja artikkeleista lähtöisin olevaa kirjallista ja numeerista dataa on yhdistetty monimutkaisen aiheen selkeyttämiseksi, monipuolisen tarkastelun mahdollistamiseksi ja informaatio-arvon lisäämiseksi. Työn tavoitteen saavuttamiseksi tutkimusaineiston käsittelyssä on käytetty deskriptiivistä eli kuvailevaa sekä vertailevaa tutkimusotetta.
Työn tulosten perusteella EKP:n toimet koronakriisin ovat pysyneet samankaltaisina kuin ennen koronakriisiä. EKP on jatkanut ja lisännyt määrällisen keventämisen käyttämistä eli toteuttanut arvopaperiostoja, joiden seurauksena EKP:n tase ja rahapolitiikan harjoittamiseksi pidettävien arvopapereiden osuus siitä on kasvanut merkittävästi. Arvopapereiden osuus EKP:n taseesta on noussut 178 prosenttia vuodesta 2019 vuoteen 2021. Euroalueen talouskehitys on kokenut kolauksen koronapandemian seurauksena, mutta on osoittanut selkeitä palautumisen merkkejä osin ylittäen ja osin alittaen vuoden 2019 tason vuonna 2021. Johtopäätöksenä tuloksista voidaan todeta, että määrällisen keventäminen on jatkunut ja se tulee todennäköisesti jatkumaan myös koronakriisin jälkeen. Euroalueen positiivisen talouskehityksen jatkumiselle ei löytynyt selkeitä merkittäviä esteitä, vaikka koronakriisillä tuleekin todennäköisesti olemaan kauaskantoisiakin vaikutuksia. Työ auttaa lukijaa ymmärtämään rahapolitiikan toteuttamisen mekanismeja, ja sen avulla voi saada hyvän kuvan euroalueen talouskehityksestä ja EKP:n koronakriisin aikaisesta rahapolitiikasta.
Opinnäytetyön tavoitteena oli kuvata Euroopan keskuspankin rahapolitiikkaa yleisesti ja erityisesti koronakriisin aikana sekä tarkastella euroalueen talouskehitystä koronakriisin aikana. Rahapolitiikan kuvaamiseksi työssä pyrittiin kuvaamaan Euroopan keskuspankin harjoittaman rahapolitiikan periaatteet ja rahapolitiikan toteuttamiseksi koronakriisin aikana tehtyjen toimien, erityisesti määrällisen keventämisen havaittavissa olevia vaikutuksia.
Työn teoreettinen viitekehys antaa teoriaperustan tutkimukselle ja tutkimuksen tulosten analysointiin. Päälähteinä tietoperustalle toimivat virallisten tahojen, pääasiassa Euroopan keskuspankin ja Suomen pankin viralliset sivut. Tietoperustan lähteinä toimivat myös asiaan liittyvä kirjallisuus ja ajankohtaiset aiheeseen liittyvät asiantuntija-artikkelit.
Opinnäytetyö on laadullinen, kuvaileva tutkimus, jossa on myös tapaustutkimuksen piirteitä. Tutkimuksen toteuttamiseksi on käytetty dokumenttianalyysiä, jonka avulla virallisista lähteistä, kirjallisuudesta, ja artikkeleista lähtöisin olevaa kirjallista ja numeerista dataa on yhdistetty monimutkaisen aiheen selkeyttämiseksi, monipuolisen tarkastelun mahdollistamiseksi ja informaatio-arvon lisäämiseksi. Työn tavoitteen saavuttamiseksi tutkimusaineiston käsittelyssä on käytetty deskriptiivistä eli kuvailevaa sekä vertailevaa tutkimusotetta.
Työn tulosten perusteella EKP:n toimet koronakriisin ovat pysyneet samankaltaisina kuin ennen koronakriisiä. EKP on jatkanut ja lisännyt määrällisen keventämisen käyttämistä eli toteuttanut arvopaperiostoja, joiden seurauksena EKP:n tase ja rahapolitiikan harjoittamiseksi pidettävien arvopapereiden osuus siitä on kasvanut merkittävästi. Arvopapereiden osuus EKP:n taseesta on noussut 178 prosenttia vuodesta 2019 vuoteen 2021. Euroalueen talouskehitys on kokenut kolauksen koronapandemian seurauksena, mutta on osoittanut selkeitä palautumisen merkkejä osin ylittäen ja osin alittaen vuoden 2019 tason vuonna 2021. Johtopäätöksenä tuloksista voidaan todeta, että määrällisen keventäminen on jatkunut ja se tulee todennäköisesti jatkumaan myös koronakriisin jälkeen. Euroalueen positiivisen talouskehityksen jatkumiselle ei löytynyt selkeitä merkittäviä esteitä, vaikka koronakriisillä tuleekin todennäköisesti olemaan kauaskantoisiakin vaikutuksia. Työ auttaa lukijaa ymmärtämään rahapolitiikan toteuttamisen mekanismeja, ja sen avulla voi saada hyvän kuvan euroalueen talouskehityksestä ja EKP:n koronakriisin aikaisesta rahapolitiikasta.