Min förälder är narcissist: en kvalitativ studie om vuxnas erfarenheter av att ha växt upp med en förälder som de upplevt som narcissistisk samt dess konsekvenser för individen
Granvik, Sarah (2022)
Granvik, Sarah
2022
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022052511961
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022052511961
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö kertoo siitä, kuinka aikuiset kokevat, että heidän lapsuuteensa ja aikuisuuteensa on vaikuttanut kasvaminen narsistiseksi kuvaileman vanhemman kanssa ja mitä seurauksia sillä on heille. Tämän työn tarkoituksena on tutkia narsistisen henkilön vanhemmuuden vaikutuksia lastensa kasvatukseen ja lasten aikuiselämään sekä perhe-elämään yleensä.
Tutkimus tehtiin kvalitatiivisella menetelmällä, jossa käytin tiedonkeruumenetelmänä kyselylomaketta. Tarkoituksen perusteella muotoiltiin 14 haastattelukysymystä, jotka osoitettiin 4 haastateltavalle. Kyselyn haastateltavat ovat nykyään aikuisia, jotka muistelevat lapsuuttaan ja kuvailevat kasvatustaan narsistiseksi kokemansa vanhemman kanssa.
Tulokset osoittivat, että haastateltujen kuvaus narsistisesta vanhemmasta vastasi teoriaa. Osallistujat kokivat kasvaneensa vaikeissa olosuhteissa, joissa henkinen väkivalta oli kaikissa tapauksissa näkyvästi esillä. Tuloksena oli seurauksia, kuten itsetunnon puute, häpeän, syyllisyyden ja pelon tunne. Osallistujat eivät kokeneet saaneensa ehdotonta rakkautta narsistiselta vanhemmalta, vaan kokivat, että he eivät koskaan olleet tarpeeksi, että heidän piti kävellä varpaillaan kotona ja ettei kukaan ulkopuolinen nähnyt ongelmaa perheen julkisivun takana. Tulokset osoittivat, että kaikki osallistujat tarvitsivat terapiaa aikuisiässä.
Tutkimus tehtiin kvalitatiivisella menetelmällä, jossa käytin tiedonkeruumenetelmänä kyselylomaketta. Tarkoituksen perusteella muotoiltiin 14 haastattelukysymystä, jotka osoitettiin 4 haastateltavalle. Kyselyn haastateltavat ovat nykyään aikuisia, jotka muistelevat lapsuuttaan ja kuvailevat kasvatustaan narsistiseksi kokemansa vanhemman kanssa.
Tulokset osoittivat, että haastateltujen kuvaus narsistisesta vanhemmasta vastasi teoriaa. Osallistujat kokivat kasvaneensa vaikeissa olosuhteissa, joissa henkinen väkivalta oli kaikissa tapauksissa näkyvästi esillä. Tuloksena oli seurauksia, kuten itsetunnon puute, häpeän, syyllisyyden ja pelon tunne. Osallistujat eivät kokeneet saaneensa ehdotonta rakkautta narsistiselta vanhemmalta, vaan kokivat, että he eivät koskaan olleet tarpeeksi, että heidän piti kävellä varpaillaan kotona ja ettei kukaan ulkopuolinen nähnyt ongelmaa perheen julkisivun takana. Tulokset osoittivat, että kaikki osallistujat tarvitsivat terapiaa aikuisiässä.