Ohjelmistorobotin käyttöönotto ja vaikutusten mittaaminen : case Oikeusrekisterikeskus ja rikosrekisterirobotti
Salo, Krista (2022)
Salo, Krista
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022052712559
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022052712559
Tiivistelmä
Tässä tutkimuksessa tarkastellaan ohjelmistorobotiikan käyttöönottoa ja vaikutusten mittaamista julkishallinnossa. Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa kehittämisehdotuksia, joilla ohjelmistorobotiikan käyttöönottoa voidaan sujuvoittaa, ja mitata automatisoidun prosessin tuloksia ja vaikutuksia. Lisäksi kartoitettiin muita automatisoitavia kohteita. Opinnäytetyön toimeksiantaja oli Oikeusrekisterikeskus, joka pilotoi rikosrekisterirobottia tutkimuksen alkuvaiheessa.
Tutkimuksen 3. luku käsittelee automaatiota ja robotiikkaa. Ohjelmistorobotiikkaan ja sen teknologioihin paneudutaan luvussa 4. Luku 5 on tärkeä osa tutkimusta, ja siinä käsitellään laajemmin ohjelmistorobotiikan etenemisvaiheita aina valmistautumisesta tuottavuuden kasvattamiseen saakka. Lisäksi paneudutaan käyttöönottojen haasteisiin. Luku 6 käsittelee tiedonkäsittelyä ja robottihankkeita Oikeusrekisterikeskuksessa. Vimeisessä teorialuvussa läpikäydään tuottavuuden ja hyötyjen mitattavia asioita ja mittaamismenetelmiä näihin. Tutkimuksessa sovellettiin laadullisia tutkimusmenetelmiä ja lähestymistavaksi valikoitui tapaustutkimus. Aineistoa tuotettiin havainnoimalla, haastatteluilla, kyselyllä ja mittaamalla. Analyysimenetelminä sovellettin tapahtumakulun kuvausta ja temaattista analyysiä.
Tutkimuksessa havaittiin, että käyttöönotot vaativat hyvää projektinhallintaa. Onnistumisen taustalla nähdään valmistelevan taustatyön ja suunnittelun tärkeys sekä tavoitteellinen, ketterä projektityöskentely. Lisäksi hallittu dokumentaatio ja joustava aikataulutus vaiheistuksineen sujuvoittavat etenemistä. Analysoitaessa ohjelmistorobotiikan tuottamia kustannushyötyjä ja vaikutuksia, todennetaan niitä tuottavuuden eri mittareilla strategiset pisteet huomioiden. Näin ollen mittaamista suositellaan ennen ja jälkeen automaation, jotta realisoituneita hyötyjä olisi mahdollista seurata.
Tutkimuksen 3. luku käsittelee automaatiota ja robotiikkaa. Ohjelmistorobotiikkaan ja sen teknologioihin paneudutaan luvussa 4. Luku 5 on tärkeä osa tutkimusta, ja siinä käsitellään laajemmin ohjelmistorobotiikan etenemisvaiheita aina valmistautumisesta tuottavuuden kasvattamiseen saakka. Lisäksi paneudutaan käyttöönottojen haasteisiin. Luku 6 käsittelee tiedonkäsittelyä ja robottihankkeita Oikeusrekisterikeskuksessa. Vimeisessä teorialuvussa läpikäydään tuottavuuden ja hyötyjen mitattavia asioita ja mittaamismenetelmiä näihin. Tutkimuksessa sovellettiin laadullisia tutkimusmenetelmiä ja lähestymistavaksi valikoitui tapaustutkimus. Aineistoa tuotettiin havainnoimalla, haastatteluilla, kyselyllä ja mittaamalla. Analyysimenetelminä sovellettin tapahtumakulun kuvausta ja temaattista analyysiä.
Tutkimuksessa havaittiin, että käyttöönotot vaativat hyvää projektinhallintaa. Onnistumisen taustalla nähdään valmistelevan taustatyön ja suunnittelun tärkeys sekä tavoitteellinen, ketterä projektityöskentely. Lisäksi hallittu dokumentaatio ja joustava aikataulutus vaiheistuksineen sujuvoittavat etenemistä. Analysoitaessa ohjelmistorobotiikan tuottamia kustannushyötyjä ja vaikutuksia, todennetaan niitä tuottavuuden eri mittareilla strategiset pisteet huomioiden. Näin ollen mittaamista suositellaan ennen ja jälkeen automaation, jotta realisoituneita hyötyjä olisi mahdollista seurata.