Jatkuvan oppimisen hybridikoulutusten oppimiskokemuksen ja koulutuskonseptin kehittäminen
Soppela, Sanna (2022)
Soppela, Sanna
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022052912902
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022052912902
Tiivistelmä
Digitalisaatio ja muut toimintaympäristön nopeat muutokset pakottavat myös yliopistojen täydennyskoulutuksen mukautumaan paremmin käyttäjien tarpeisiin ja uudistamaan koulutusten toteutusmuotoja. Täydennyskoulutuksissa hyödynnetäänkin entistä enemmän joustavia hybridikoulutuksia, jotka mahdollistavat osallistumisen joko lähiopetuksessa tai etäyhteydellä. Opinnäytetyön tavoitteena oli tarkastella hybridikoulutusten oppimiskokemusta ja rakentaa malli, jonka avulla voidaan tuottaa joustavia hybridikoulutusratkaisuja ja erinomaisia oppimiskokemuksia jatkuvan oppimisen tarpeisiin.
Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys muodostui palvelumuotoilusta ja siihen läheisesti liittyvistä oppimismuotoilun ja koulutusmuotoilun näkökulmista. Keskeisenä tutkimusongelmana selvitettiin, mitkä tekijät vaikuttavat hybridikoulutuksen oppimiskokemukseen ja millainen palvelukonsepti tarvitaan hyvän hybridikoulutuksen oppimiskokemuksen tuottamiseksi. Opinnäytetyön tutkimusstrategiana oli design-tutkimus, jonka prosessimallina käytettiin palvelumuotoilun tuplatimanttimallia. Hybridikoulutusten osallistujien oppimiskokemukseen vaikuttavia tekijöitä hahmotettiin osallistavien haastattelujen, muotoiluluotaimen sekä teemahaastattelun avulla. Kiteytetyn käyttäjäymmärryksen ja hybridikoulutuksen arvoanalyysin avulla opinnäytetyössä rakennettiin käyttäjien tarpeisiin vastaavaa hybridikoulutuskonseptia.
Opinnäytetyössä havaittiin, että hybridikoulutuksessa on kiinnitettävä huomiota sekä digitaalisen että fyysisen oppimisympäristön muotoiluun, osallistujien vuorovaikutuksen mahdollistamiseen, joustavaan palvelupolkuun sekä teknisten ja pedagogisten ratkaisujen valintaan. Hyvä hybridikoulutuksen oppimiskokemus syntyy osallistumisen joustavuudesta, paikkariippumattomuudesta ja erilaisista keinoista hyödyntää teknologiaa, mutta samalla koulutukselta edellytetään aitoa vuorovaikutusta sekä kohtaamisen ja vertaisoppimisen mahdollisuutta.
Onnistuneiden hybridikoulutusten oppimiskokemusten tuottamiseksi koulutusten toteuttajilla on oltava hyvä käsitys siitä, mistä hybridikoulutuksen oppimiskokemus muodostuu. Opinnäytetyössä tuotettiin hybridikoulutusten toteuttajille laajempaa ymmärrystä hybridikoulutuksen hyödyistä ja edellytyksistä sekä malli, jota voidaan soveltaa yleisesti hybridikoulutusten suunnitteluun ja toteuttamiseen. Digitalisation and other rapid changes in the operational environment force continuing education in universities to better adapt to the needs of users and to re-form the implementation forms of the trainings. Therefore flexible hybrid trainings, which enable participation either in contact teaching or remotely, are increasingly utilised in continuing training. The objective of the thesis was to re-view the user experience of hybrid trainings and to build a model that can be used to produce flexible hybrid training solutions and excellent learning experiences for the needs of continuous learning.
The theoretical framework of the thesis consisted of service design, as well as related aspects of learning design and educational design. The key research problem was to study which factors influence the learning experience of hybrid training and what type of service concept is needed to produce a good hybrid training learning experience. The theoretical process model of the thesis was the Double Diamond model of service design. Factors affecting the user experience of participants in hybrid trainings were explored through participatory interviews, a design probe and a semi-structured interview. User understanding was summarised as user profiles and design drivers guiding development. The user needs of hybrid training participants were summed up using the Kano model. Workshops were then used to build and test a hybrid training concept that meets the needs of the users.
The thesis showed that in hybrid training, attention must be paid to designing both the digital and physical learning environments, enabling participants to interact, creating a flexible service path and choosing technical and pedagogical solutions. A good learning experience in hybrid training is created by the flexibility of participation, location independence and various means of utilising technology, but at the same time genuine interaction and the possibility of encountering and peer learning are required.
In order to produce successful hybrid learning experiences, those who implement the training must have a good understanding of what the learning experience of hybrid education consists of. The thesis therefore gives hybrid training providers a broader understanding of the benefits and prerequisites of hybrid training and a model that can be applied to the implementation of hybrid training.
Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys muodostui palvelumuotoilusta ja siihen läheisesti liittyvistä oppimismuotoilun ja koulutusmuotoilun näkökulmista. Keskeisenä tutkimusongelmana selvitettiin, mitkä tekijät vaikuttavat hybridikoulutuksen oppimiskokemukseen ja millainen palvelukonsepti tarvitaan hyvän hybridikoulutuksen oppimiskokemuksen tuottamiseksi. Opinnäytetyön tutkimusstrategiana oli design-tutkimus, jonka prosessimallina käytettiin palvelumuotoilun tuplatimanttimallia. Hybridikoulutusten osallistujien oppimiskokemukseen vaikuttavia tekijöitä hahmotettiin osallistavien haastattelujen, muotoiluluotaimen sekä teemahaastattelun avulla. Kiteytetyn käyttäjäymmärryksen ja hybridikoulutuksen arvoanalyysin avulla opinnäytetyössä rakennettiin käyttäjien tarpeisiin vastaavaa hybridikoulutuskonseptia.
Opinnäytetyössä havaittiin, että hybridikoulutuksessa on kiinnitettävä huomiota sekä digitaalisen että fyysisen oppimisympäristön muotoiluun, osallistujien vuorovaikutuksen mahdollistamiseen, joustavaan palvelupolkuun sekä teknisten ja pedagogisten ratkaisujen valintaan. Hyvä hybridikoulutuksen oppimiskokemus syntyy osallistumisen joustavuudesta, paikkariippumattomuudesta ja erilaisista keinoista hyödyntää teknologiaa, mutta samalla koulutukselta edellytetään aitoa vuorovaikutusta sekä kohtaamisen ja vertaisoppimisen mahdollisuutta.
Onnistuneiden hybridikoulutusten oppimiskokemusten tuottamiseksi koulutusten toteuttajilla on oltava hyvä käsitys siitä, mistä hybridikoulutuksen oppimiskokemus muodostuu. Opinnäytetyössä tuotettiin hybridikoulutusten toteuttajille laajempaa ymmärrystä hybridikoulutuksen hyödyistä ja edellytyksistä sekä malli, jota voidaan soveltaa yleisesti hybridikoulutusten suunnitteluun ja toteuttamiseen.
The theoretical framework of the thesis consisted of service design, as well as related aspects of learning design and educational design. The key research problem was to study which factors influence the learning experience of hybrid training and what type of service concept is needed to produce a good hybrid training learning experience. The theoretical process model of the thesis was the Double Diamond model of service design. Factors affecting the user experience of participants in hybrid trainings were explored through participatory interviews, a design probe and a semi-structured interview. User understanding was summarised as user profiles and design drivers guiding development. The user needs of hybrid training participants were summed up using the Kano model. Workshops were then used to build and test a hybrid training concept that meets the needs of the users.
The thesis showed that in hybrid training, attention must be paid to designing both the digital and physical learning environments, enabling participants to interact, creating a flexible service path and choosing technical and pedagogical solutions. A good learning experience in hybrid training is created by the flexibility of participation, location independence and various means of utilising technology, but at the same time genuine interaction and the possibility of encountering and peer learning are required.
In order to produce successful hybrid learning experiences, those who implement the training must have a good understanding of what the learning experience of hybrid education consists of. The thesis therefore gives hybrid training providers a broader understanding of the benefits and prerequisites of hybrid training and a model that can be applied to the implementation of hybrid training.