”Se oli niin ku semmonen lottovoitto” : asiakkaiden kokemuksia sosiaalisen luoton hyvinvointivaikutuksista
Salokannel, Hanna (2022)
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022052712622
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022052712622
Tiivistelmä
Tutkimuksen tavoitteena on tuottaa tietoa sosiaalisen luototuksen asiakkaiden kokemuksista luoton hyvinvointivaikutuksista ja työmenetelmän kehittämistarpeista. Tutkimus on tehty yhteistyössä Someron kaupungin sosiaalitoimen kanssa. Sosiaalinen luototus on otettu Somerolla käyttöön loppuvuodesta 2021 ja tutkimustuloksia voidaan hyödyntää tilanteessa, jossa menetelmän toteuttamiseen ei vielä ole vakiintuneita käytäntöjä. Tutkimusaihe on ajankohtainen myös tulevan sote-uudistuksen takia.
Sosiaalinen luototus on kunnan vapaaehtoinen tehtävä, jonka tarkoituksena on ehkäistä
taloudellista syrjäytymistä ja vahvistaa yksilöiden ja perheiden itsenäistä selviytymistä. Vuonna 2019 sosiaalinen luototus oli aktiivisessa käytössä 30 kunnassa, joissa asuu puolet Suomen väestöstä. Sote-uudistuksen myötä palvelun järjestämisvastuu tulee siirtymään kunnilta hyvinvointialueille, joka mahdollistaa menetelmän käyttöönoton kaikilla tulevilla hyvinvointialueilla.
Tutkimuksen teoreettinen viitekehys muodostuu sosiaalisen luototuksen lisäksi ylivelkaantumisesta ja sen vaikutuksista ihmisten hyvinvointiin. Tutkimus toteutettiin vuosien 2021–2022 aikana laadullisella tutkimusotteella. Tutkimuksessa käytettiin
menetelmätriangulaatiota. Tutkimuksessa kerättiin sekä laadullista että määrällistä aineistoa ja aineistonhankinnassa käytettiin teemahaastattelua ja kyselyä. Tutkimusaineisto muodostuu neljästä teemahaastattelusta ja Webropol-kyselyn tuloksista, johon vastasi 15 henkilöä. Tutkimusaineistot analysoitiin teoriaohjaavalla sisällönanalyysillä ja määrällisen aineiston analyysilla.
Tutkimustulosten mukaan sosiaalisella luototuksella on mahdollista vaikuttaa monin eri tavoin ihmisten hyvinvointiin. Sosiaalisen luoton saaminen oli vaikuttanut positiivisesti asiakkaiden taloudelliseen tilanteeseen, fyysiseen ja psyykkiseen terveydentilaan ja sosiaaliseen hyvinvointiin. Asiakkaiden näkökulmasta katsoen, sosiaalisen luototuksen kehittämiskohteet liittyvät palvelun saavutettavuuteen, käytössä olevien resurssien kasvattamiseen sekä talousneuvonnan ja muiden tukitoimien sisällyttämiseen osaksi sosiaalisen luototuksen työprosessia.
Sosiaalinen luototus on kunnan vapaaehtoinen tehtävä, jonka tarkoituksena on ehkäistä
taloudellista syrjäytymistä ja vahvistaa yksilöiden ja perheiden itsenäistä selviytymistä. Vuonna 2019 sosiaalinen luototus oli aktiivisessa käytössä 30 kunnassa, joissa asuu puolet Suomen väestöstä. Sote-uudistuksen myötä palvelun järjestämisvastuu tulee siirtymään kunnilta hyvinvointialueille, joka mahdollistaa menetelmän käyttöönoton kaikilla tulevilla hyvinvointialueilla.
Tutkimuksen teoreettinen viitekehys muodostuu sosiaalisen luototuksen lisäksi ylivelkaantumisesta ja sen vaikutuksista ihmisten hyvinvointiin. Tutkimus toteutettiin vuosien 2021–2022 aikana laadullisella tutkimusotteella. Tutkimuksessa käytettiin
menetelmätriangulaatiota. Tutkimuksessa kerättiin sekä laadullista että määrällistä aineistoa ja aineistonhankinnassa käytettiin teemahaastattelua ja kyselyä. Tutkimusaineisto muodostuu neljästä teemahaastattelusta ja Webropol-kyselyn tuloksista, johon vastasi 15 henkilöä. Tutkimusaineistot analysoitiin teoriaohjaavalla sisällönanalyysillä ja määrällisen aineiston analyysilla.
Tutkimustulosten mukaan sosiaalisella luototuksella on mahdollista vaikuttaa monin eri tavoin ihmisten hyvinvointiin. Sosiaalisen luoton saaminen oli vaikuttanut positiivisesti asiakkaiden taloudelliseen tilanteeseen, fyysiseen ja psyykkiseen terveydentilaan ja sosiaaliseen hyvinvointiin. Asiakkaiden näkökulmasta katsoen, sosiaalisen luototuksen kehittämiskohteet liittyvät palvelun saavutettavuuteen, käytössä olevien resurssien kasvattamiseen sekä talousneuvonnan ja muiden tukitoimien sisällyttämiseen osaksi sosiaalisen luototuksen työprosessia.