Kiinteistön sijainnin merkitys arvoon ja siitä maksettavaan kiinteistöveroon
Kivilä, Heli (2022)
Kivilä, Heli
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022052712386
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022052712386
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, kuinka paljon kiinteistön sijainti vaikuttaa sen arvoon, sekä siihen paljonko siitä maksetaan kiinteistöveroa. Kiinteistöjen määrä suomessa on suuri, tilastojen mukaan omakotitalossa asuu suomen väestöstä vajaat 1,2 miljoonaa henkilöä. Tämä tarkoittaa suomen väestön määrään suhteutettuna noin joka viidettä. Tarkoitus on tutkia asiaa yksityisen kiinteistön omistajan näkökulmasta.
Opinnäytetyön tavoitteena ja tarkoituksena oli kartoittaa kiinteistön arvo eri puolelta Etelä-Suomea ja arvioida hinnan määräytymistä sijainnin mukaan. Etelä-Suomi kattaa 26 kuntaa. Arvioinnissa käytetään apuna yleisintä arviointimenetelmää, joka on kauppa-arvomenetelmä, joka perustuu tilastojen analysointiin, lisäksi oleellisena osana arviointia on tällä hetkellä myynnissä olevat kiinteistöt ja niiden oletettu arvo. Hintatilastot saatiin maanmittauslaitoksen ja hintaseurantapalvelun ylläpitämistä tilastoista. Lisäksi tutkimme kiinteistöveron määräytymisen mallia kiinteistöissä. Työ sisältää myös informatiivisen osuuden kiinteistöjen arvioinnista, verotuksen historiasta, kiinteistöverotuksesta ja kiinteistöverolaista.
Opinnäytetyön tuloksena selvisi, että kiinteistön sijainnilla on merkitystä sen arvoon ja maantieteellisiä eroja on paljon myös pienellä alueella. Lisäksi se puoltaa kiinteistöveron uudistamista ja tukee uuden mallin luomista, mutta ei niinkään tutkimuksen tuloksena vaan siitä syystä, että hintaerot ovat suuria. Kiinteistövero on veroista se, missä jää eniten verotuloja verottajan mukaan saamatta, vaikka veron perintään olisi peruste. Verotulon ongelma on kahden erin rekisterin käyttö, joka mahdollistaa puutteet muutostöiden kirjauksessa kiinteistöllä.
Tämän opinnäytetyön tuloksia voisi hyödyntää esimerkiksi kiinteistövälittäjän työssä, huomioon on kuitenkin otettava, että tilastot ja niistä kerätty materiaali on aina tietyltä ajanjaksolta ja eikä voi hyödyntää arvioidessa alueiden hintaeroja enää tulevaisuudessa, koska hinnat muuttuvat vuosittain.
Opinnäytetyön tavoitteena ja tarkoituksena oli kartoittaa kiinteistön arvo eri puolelta Etelä-Suomea ja arvioida hinnan määräytymistä sijainnin mukaan. Etelä-Suomi kattaa 26 kuntaa. Arvioinnissa käytetään apuna yleisintä arviointimenetelmää, joka on kauppa-arvomenetelmä, joka perustuu tilastojen analysointiin, lisäksi oleellisena osana arviointia on tällä hetkellä myynnissä olevat kiinteistöt ja niiden oletettu arvo. Hintatilastot saatiin maanmittauslaitoksen ja hintaseurantapalvelun ylläpitämistä tilastoista. Lisäksi tutkimme kiinteistöveron määräytymisen mallia kiinteistöissä. Työ sisältää myös informatiivisen osuuden kiinteistöjen arvioinnista, verotuksen historiasta, kiinteistöverotuksesta ja kiinteistöverolaista.
Opinnäytetyön tuloksena selvisi, että kiinteistön sijainnilla on merkitystä sen arvoon ja maantieteellisiä eroja on paljon myös pienellä alueella. Lisäksi se puoltaa kiinteistöveron uudistamista ja tukee uuden mallin luomista, mutta ei niinkään tutkimuksen tuloksena vaan siitä syystä, että hintaerot ovat suuria. Kiinteistövero on veroista se, missä jää eniten verotuloja verottajan mukaan saamatta, vaikka veron perintään olisi peruste. Verotulon ongelma on kahden erin rekisterin käyttö, joka mahdollistaa puutteet muutostöiden kirjauksessa kiinteistöllä.
Tämän opinnäytetyön tuloksia voisi hyödyntää esimerkiksi kiinteistövälittäjän työssä, huomioon on kuitenkin otettava, että tilastot ja niistä kerätty materiaali on aina tietyltä ajanjaksolta ja eikä voi hyödyntää arvioidessa alueiden hintaeroja enää tulevaisuudessa, koska hinnat muuttuvat vuosittain.