Ilmalämpöpumppujen lämmitysenergian säästöpotentiaali kerrostalojen lämmityksessä
Honkanen, Jaakko (2022)
Honkanen, Jaakko
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022052512079
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022052512079
Tiivistelmä
Kerrostaloasuntoihin on asennettu 2020-luvun alussa ilmalämpöpumppuja enemmän kuin koskaan ja lähes tulkoon kaikki asennettavat ilmalämpöpumput ovat vain viilennyskäyttöön, koska kerrostaloissa on yhteinen lämmönjako ja lämmityskustannukset jaetaan kaikkien osakkaiden kesken hoitovastikkeen muodossa. Tässä opinnäytetyössä tutkittiin, onko ilmalämpöpumpulla lämmitysenergian säästöpotentiaalia kerrostaloasunnon lämmityksessä. Energialaskenta suoritettiin Tampereella sijaitsevaan kerrostaloasuntoon, ja laskelmissa käytettiin apuna ympäristöministeriön teettämää lämpöpumppujen energialaskentaopasta. Energialaskelmat suoritettiin kolmelle eri valmistajan ilmalämpöpumpulle, ja niitä vertailtiin asunnon kaukolämpökustannuksiin.
Laskennassa saatiin selville ilmalämpöpumppujen vuotuinen sähköenergiankulutus, SPF-luku ja asunnon lisälämmitysenergiantarve. Vuotuinen lämmitysenergian kustannus ilmalämpöpumpulla on laskelmien mukaan 30–40 % kaukolämmön lämmitysenergian kustannusta pienempi. Lisälämmitysenergiaa laskennallisesti tarvitsee vain yksi vertailun ilmalämpöpumpusta ja sekin vain 11 kWh lämmityskaudessa. Lämmittävän ja viilentävän ilmalämpöpumpun investointien erotuksena lasketulla takaisinmaksuajalla, investointi lämmittävään ilmalämpöpumppuun voi maksaa itsensä takaisin jopa 1–3 vuodessa.
Laskelmien perusteella ilmalämpöpumpulla voidaan säästää lämmityskustannuksissa jopa noin 40 % vuodessa, joten lämmittävän ilmalämpöpumpun investointi kerrostaloasuntoon on järkevä. Haasteita kerrostalossa ilmalämpöpumpulla lämmittämisessä kuitenkin löytyy, esimerkiksi kaukolämmön energiamittarointi asuntokohtaisesti, jotta osakas ei maksaisi kaukolämmöstä, jota hän ei käytä lämmittäessään asuntoa ilmalämpöpumpulla. Joten suurimpana jatkotutkimuskysymyksenä työssä on, kuinka ilmalämpöpumpun tuottama säästö saadaan kustannustehokkaimmin ja luotettavimmin osakkaalle, joka ilmalämpöpumppua käyttää?
Laskennassa saatiin selville ilmalämpöpumppujen vuotuinen sähköenergiankulutus, SPF-luku ja asunnon lisälämmitysenergiantarve. Vuotuinen lämmitysenergian kustannus ilmalämpöpumpulla on laskelmien mukaan 30–40 % kaukolämmön lämmitysenergian kustannusta pienempi. Lisälämmitysenergiaa laskennallisesti tarvitsee vain yksi vertailun ilmalämpöpumpusta ja sekin vain 11 kWh lämmityskaudessa. Lämmittävän ja viilentävän ilmalämpöpumpun investointien erotuksena lasketulla takaisinmaksuajalla, investointi lämmittävään ilmalämpöpumppuun voi maksaa itsensä takaisin jopa 1–3 vuodessa.
Laskelmien perusteella ilmalämpöpumpulla voidaan säästää lämmityskustannuksissa jopa noin 40 % vuodessa, joten lämmittävän ilmalämpöpumpun investointi kerrostaloasuntoon on järkevä. Haasteita kerrostalossa ilmalämpöpumpulla lämmittämisessä kuitenkin löytyy, esimerkiksi kaukolämmön energiamittarointi asuntokohtaisesti, jotta osakas ei maksaisi kaukolämmöstä, jota hän ei käytä lämmittäessään asuntoa ilmalämpöpumpulla. Joten suurimpana jatkotutkimuskysymyksenä työssä on, kuinka ilmalämpöpumpun tuottama säästö saadaan kustannustehokkaimmin ja luotettavimmin osakkaalle, joka ilmalämpöpumppua käyttää?