Liikkuvien työkoneiden lisälämmittimien oppimisympäristö

Abstract

Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää kaksi ajoneuvoalan oppimisympäristöön suunnattua tutkimustehtävää. Tutkimustehtävissä tutkittiin, mitä keinoja on nostaa hyötyajoneuvojen ja työkoneiden käyttöaste laitteen työprosessissa lähelle 90 prosentin tasoa koulutuksen keinoin, sekä mitä asioita pitää jatkokehittää tavoitteen saavuttamiseksi.

Tutkimusmenetelmänä käytettiin laadullista tutkimusta, missä aineiston hankinnan metodina käytettiin avointa teemahaastattelua. Aineiston analysoinnissa hyödynnettiin tarpeellisilta osin laadullisen ja määrällisen tutkimusotteen yhdistämistä, millä saatiin vastaukset molempiin tutkimustehtäviin. Opinnäytetyö sisältää teemahaastattelujen osalta luottamuksellista ja salassa pidettävää aineistoa, mikä on poistettu tästä raportista.

Tutkimustulokset, mitä keinoja on nostaa hyötyajoneuvojen ja työkoneiden käyttöastetta laitteen työprosessissa lähelle 90 prosentin tasoa kertovat, että koulutuksessa käytetään tällä hetkellä oikeita työmenetelmiä kohtuullisella tasolla. Toisesta tutkimustehtävästä tulokset antavat vastauksen, että tarve oppimisympäristön jatkokehittämiseen tavoitteen saavuttamiseksi on edelleen olemassa.

Opinnäytetyön johtopäätöksenä todetaan, että liikkuvien työkoneiden lisälämmittimien oppimisympäristössä koulutussisältöjen kehittäminen ja parantaminen ovat koulutuksen työmenetelmiä haastavampi osa-alue ratkottavaksi. Innovoiminen ja innovaatiojohtaminen oppimisympäristön kehittämisessä ovat mielenkiintoista, mutta varsin haastavaa ja vaativaa osaamista. Liikkuvien työkoneiden lisälämmittimien oppimisympäristön jatkotutkimusaiheena voisi mahdollisesti olla sen liittäminen osaksi suurempaa koulutuskokonaisuutta.

The purpose was to determine two research tasks aimed at the learning environment in the vehicle sector. The aims were to examine the ways to raise the utilization rate of commercial vehicles and machinery in the work process near to 90 percent through training, as well as to determine what needs to be completed to achieve the goal.

Both quantitative and qualitative methods were applied in the study. An open thematic interview was used as the method. The analysis of the data provided answers to both research tasks. Thematic interviews were regarded as confidential information in the thesis and therefore they were removed from this publication.

The results indicate that working methods are right and are currently used in training at a reasonable level. The results of the second research task show that the need for further development of the learning environment to achieve the goal remains.

In the learning environment of mobile work machine auxiliary heaters, the development and improvement of educational content is a more challenging area to solve than the working methods of training. Innovation and innovation leadership in the development of the learning environment are interesting, but quite challenging and demanding skills. Further research on the learning environment for mobile work machine auxiliary heaters could be to integrate it as part of a larger training programme.