Käyttäjäkunnossapidon käyttöönoton suunnittelu
Koskela, Pekka (2022)
Koskela, Pekka
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022052712436
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022052712436
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli luoda valmiudet käyttäjäkunnossapidon käyttöönottoon Valmet Technologies Oy:n höyrykattilatehtaalla. Lisäksi työssä luotiin mittaristo, jolla käyttäjäkunnossapidon vaikutuksia seurataan.
Työn lähtökohtana oli tilanne, jossa tehtaalla tehtiin käyttäjäkunnossapitoa jonkin verran. Ongelmana oli järjestelmällisyyden ja mittaamisen puute. Lisäksi oli havaittu tilanteita, joissa käyttäjäkunnossapitoa tekemällä olisi vältytty koneita pysäyttäviltä vioilta ja näin ollen ylimääräiseltä kunnostamiselta. Koneiden pysähtymiset aiheuttavat kustannuksia tuottavuuden laskuna sekä kunnossapitokustannusten nousuna.
Aluksi työssä perehdyttiin ehkäisevään kunnossapitoon ja kokonaisvaltaiseen tuottavaan kunnossapitoon. Nämä antoivat hyvän teoriapohjan käyttäjäkunnossapidon suunnitteluun ja toteutukseen. Näiden lisäksi perehdyttiin käyttäjäkunnossapitoon teorian ja käytännön tasolla.
Toteutus aloitettiin selvittämällä käyttäjäkunnossapidon nykytilanne ja tehtävät käyttäjäkunnossapitotoimenpiteet. Selvitys tehtiin käyttäjien, kunnossapitäjien sekä esihenkilöiden kanssa. Seuraavaksi toimenpiteille määritettiin toteutusvälit ja luotiin toimenpiteet aikatauluineen kunnossapitojärjestelmään. Lisäksi luotiin mittaristo, jolla käyttäjäkunnossapitoa mitataan. Viimeisenä vaiheena suunniteltiin käyttäjäkunnossapitotehtävien ja kunnossapitojärjestelmän toiminnallisuuden kouluttaminen käyttäjille.
Oikein toteutettuna käyttäjäkunnossapidon avulla koneiden luotettavuus paranee ja näin ollen myös tuottavuus nousee. Tähän päästään sillä, että käyttäjäkunnossapitotoimet pidetään riittävän helppoina ja nopeina toteuttaa. Voidaan siis sanoa, että käyttäjäkunnossapito on osa koneiden käynnissäpitoa. Yrityksessä käyttöönotettavat toimenpiteet suunniteltiinkin sellaisiksi, että käyttäjät voivat suorittaa niitä niin, ettei tuottavuus juurikaan kärsi. Osa tehtävistä taas on sellaisia, että niiden suorittaminen on välttämätöntä konetta käytettäessä. Tällaisista toimenpiteistä laadittiin pelkät muistilistat.
Työn valmistumisen jälkeen käyttäjäkunnossapitoa seurataan työssä kehitetyn mittariston avulla. Lisäksi tehdään kehitystyötä, mikäli kehitettävää ilmenee.
Työn lähtökohtana oli tilanne, jossa tehtaalla tehtiin käyttäjäkunnossapitoa jonkin verran. Ongelmana oli järjestelmällisyyden ja mittaamisen puute. Lisäksi oli havaittu tilanteita, joissa käyttäjäkunnossapitoa tekemällä olisi vältytty koneita pysäyttäviltä vioilta ja näin ollen ylimääräiseltä kunnostamiselta. Koneiden pysähtymiset aiheuttavat kustannuksia tuottavuuden laskuna sekä kunnossapitokustannusten nousuna.
Aluksi työssä perehdyttiin ehkäisevään kunnossapitoon ja kokonaisvaltaiseen tuottavaan kunnossapitoon. Nämä antoivat hyvän teoriapohjan käyttäjäkunnossapidon suunnitteluun ja toteutukseen. Näiden lisäksi perehdyttiin käyttäjäkunnossapitoon teorian ja käytännön tasolla.
Toteutus aloitettiin selvittämällä käyttäjäkunnossapidon nykytilanne ja tehtävät käyttäjäkunnossapitotoimenpiteet. Selvitys tehtiin käyttäjien, kunnossapitäjien sekä esihenkilöiden kanssa. Seuraavaksi toimenpiteille määritettiin toteutusvälit ja luotiin toimenpiteet aikatauluineen kunnossapitojärjestelmään. Lisäksi luotiin mittaristo, jolla käyttäjäkunnossapitoa mitataan. Viimeisenä vaiheena suunniteltiin käyttäjäkunnossapitotehtävien ja kunnossapitojärjestelmän toiminnallisuuden kouluttaminen käyttäjille.
Oikein toteutettuna käyttäjäkunnossapidon avulla koneiden luotettavuus paranee ja näin ollen myös tuottavuus nousee. Tähän päästään sillä, että käyttäjäkunnossapitotoimet pidetään riittävän helppoina ja nopeina toteuttaa. Voidaan siis sanoa, että käyttäjäkunnossapito on osa koneiden käynnissäpitoa. Yrityksessä käyttöönotettavat toimenpiteet suunniteltiinkin sellaisiksi, että käyttäjät voivat suorittaa niitä niin, ettei tuottavuus juurikaan kärsi. Osa tehtävistä taas on sellaisia, että niiden suorittaminen on välttämätöntä konetta käytettäessä. Tällaisista toimenpiteistä laadittiin pelkät muistilistat.
Työn valmistumisen jälkeen käyttäjäkunnossapitoa seurataan työssä kehitetyn mittariston avulla. Lisäksi tehdään kehitystyötä, mikäli kehitettävää ilmenee.