Juvan kunnan kiinteistöstrategian päivitys
Grün, Saana (2022)
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022053013118
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022053013118
Tiivistelmä
Työn tarkoituksena oli tutkia neljän Juvan kunnan omistaman kiinteistön teknistä tilaa. Tavoitteena oli koostaa jokaisesta kiinteistöstä kuntoarvioraporttia muistuttava katselmus ja tutkia toimeksiantajalle tarjottua suunnitelmallisen kiinteistönpidon työkalua.
Kuntoarviokatselmuksen tarkoituksena oli selvittää kyseisen kiinteistön tekninen tila, käyttöaste, kuntoluokka sekä mitä korjaustoimenpiteitä tarvitsee tehdä seuraavan 20 vuoden aikana. Liitteeksi katselmukseen tuli kyseisen kiinteistön pitkän tähtäimen kunnossapitosuunnitelman ehdotukset (PTS-ehdotukset).
Menetelminä käytettiin asiantuntijoiden haastattelua. Haastatteluja varten oli laadittu kyselylista, jossa käytiin läpi rakennuksen tärkeimmät rakenteet, LVI-perusjärjestelmät ja kiinteistön energiankulutusta. Kyselylistaan kirjattiin vastaukset, joiden pohjalta pystyttiin sitten kirjoittamaan kuntoarviokatselmukset.
Tärkeimpinä tuloksina saatiin määriteltyä kiinteistöille käyttöasteet, kuntoluokat ja niiden tarvitsemat korjaustoimenpiteet seuraavalle 20 vuodelle. PTS-ehdotukset kirjattiin toimeksiantajan järjestelmään. Samalla pystyttiin arvioimaan, kannattaisiko toimeksiantajan ottaa järjestelmä käyttöön.
Kiinteistöjen käyttöasteissa, kuntoluokissa ja teknisissä tiloissa oli huomattavia vaihteluja. Kaikkiin kiinteistöihin joudutaan tekemään isompia kunnostus- tai huoltotoimenpiteitä seuraavan 20 vuoden aikana. Toimeksiantajalle suositeltiin myös järjestelmän käyttöönottoa.
Käyttöasteiden vaihteluun uskottiin syynä olevan COVID-19-pandemia. Lykkääntyneiden kunnostustoimenpiteiden syynä uskottiin olevan puutteellinen tieto. Vuokratun kiinteistön heikompaan kuntoon epäiltiin syyksi kommunikointiyhteyttä vuokralaisen ja vuokranantajan välillä. Isompien kiinteistöjen kunnostustoimenpiteiden kustannusarvioita jouduttiin kyseenalaistamaan. Toimeksiantajan uskottiin hyötyvän järjestelmän käyttöönottamisesta siten, että korjaustoimenpiteet eivät pääse unohtumaan, jos niitä joudutaan lykkäämään.
Kuntoarviokatselmuksen tarkoituksena oli selvittää kyseisen kiinteistön tekninen tila, käyttöaste, kuntoluokka sekä mitä korjaustoimenpiteitä tarvitsee tehdä seuraavan 20 vuoden aikana. Liitteeksi katselmukseen tuli kyseisen kiinteistön pitkän tähtäimen kunnossapitosuunnitelman ehdotukset (PTS-ehdotukset).
Menetelminä käytettiin asiantuntijoiden haastattelua. Haastatteluja varten oli laadittu kyselylista, jossa käytiin läpi rakennuksen tärkeimmät rakenteet, LVI-perusjärjestelmät ja kiinteistön energiankulutusta. Kyselylistaan kirjattiin vastaukset, joiden pohjalta pystyttiin sitten kirjoittamaan kuntoarviokatselmukset.
Tärkeimpinä tuloksina saatiin määriteltyä kiinteistöille käyttöasteet, kuntoluokat ja niiden tarvitsemat korjaustoimenpiteet seuraavalle 20 vuodelle. PTS-ehdotukset kirjattiin toimeksiantajan järjestelmään. Samalla pystyttiin arvioimaan, kannattaisiko toimeksiantajan ottaa järjestelmä käyttöön.
Kiinteistöjen käyttöasteissa, kuntoluokissa ja teknisissä tiloissa oli huomattavia vaihteluja. Kaikkiin kiinteistöihin joudutaan tekemään isompia kunnostus- tai huoltotoimenpiteitä seuraavan 20 vuoden aikana. Toimeksiantajalle suositeltiin myös järjestelmän käyttöönottoa.
Käyttöasteiden vaihteluun uskottiin syynä olevan COVID-19-pandemia. Lykkääntyneiden kunnostustoimenpiteiden syynä uskottiin olevan puutteellinen tieto. Vuokratun kiinteistön heikompaan kuntoon epäiltiin syyksi kommunikointiyhteyttä vuokralaisen ja vuokranantajan välillä. Isompien kiinteistöjen kunnostustoimenpiteiden kustannusarvioita jouduttiin kyseenalaistamaan. Toimeksiantajan uskottiin hyötyvän järjestelmän käyttöönottamisesta siten, että korjaustoimenpiteet eivät pääse unohtumaan, jos niitä joudutaan lykkäämään.