"Tässä työssä parasta on se, että koet olevasi tärkeä. Lapset tulee tärkeiksi ja menee kyllä ihan ihon alle." : lämmin vuorovaikutus varhaiskasvatuksessa

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia, miten kasvattajan lämmin vuorovaikutus toteutuu varhaiskasvatuksessa. Tavoitteena oli kartoittaa, tuleeko lapsi kohdatuksi lämpimästi arjen vuorovaikutustilanteissa, sekä selvittää kasvattajien ajatuksia lämmintä vuorovaikutusta estävistä ja tukevista tekijöistä. Opinnäytetyössä avattiin teorian kautta varhaiskasvatusta toimintaympäristönä sekä syvennyttiin lämpimän vuorovaikutuksen piirteisiin ja merkityksiin.

Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena eli laadullisena tutkimuksena, jossa aineistonkeruumenetelminä käytettiin havainnointia ja ryhmähaastattelua. Havainnointi toteutettiin videoimalla varhaiskasvatuksen työntekijöiden ja lasten välistä vuorovaikutusta. Kasvattajien ajatuksiin lämpimästä vuorovaikutuksesta pureuduttiin ryhmähaastattelun avulla. Litteroitu aineisto analysoitiin sisällönanalyysin keinoin, ja analysoinnin tukena oli havainnointirunko, jonka tarkoituksena oli auttaa kiinnittämään huomio tutkimuksen kannalta oleellisiin asioihin.

Teoriaan peilatuissa tutkimustuloksissa kasvattajan lämmin vuorovaikutus näyttäytyi moniulotteisena ilmiönä. Tutkimustulosten perusteella kasvattajien lämmin vuorovaikutus näkyi kohtaamisena, läsnäolona, sitoutumisena ja sensitiivisyytenä sekä kasvattajien tunneälynä. Lisäksi tutkimustulokset osoittivat, että lämmin vuorovaikutus voi toteutua, vaikka jokin vuorovaikutuksen piirteistä jäisi vähäiseksi tai puuttuisi kokonaan. Yksittäisten piirteiden puuttuminen näytti kuitenkin heijastuvan lämpimän vuorovaikutuksen laatuun. Varhaiskasvatuksen avoin keskustelukulttuuri nähtiin edellytyksenä lämpimän vuorovaikutuksen toteutumiselle.

Lämmintä vuorovaikutusta varhaiskasvatuksessa voitaisiin jatkossa tutkia esimerkiksi keskittymällä siihen, miten kasvattajan lämmin vuorovaikutus tukee lapsen kasvua, kehitystä ja oppimista. Kasvattajien tietoisuutta lämpimän vuorovaikutuksen merkityksellisyydestä varhaiskasvatuksessa voitaisiin edistää esimerkiksi vuorovaikutuskoulutuksilla.

The purpose of the thesis was to determine how the warm interaction was realized in early childhood education. Early childhood educators were observed in various everyday situations. The purpose of group interview was to determine, which factors supported or debilitated warm interaction between early childhood educators and children.

The data were collected through participant observation via video recording and group interviews. The data were analysed through qualitative content analysis utilizing observational framework.

The results of the study revealed that warm interaction did appear as multidimensional phenomenon. The results also showed that warm interaction of early childhood educators was shown as being present, committed, sensitive and emotionally intelligent.

Further studies are needed to clarify how early childhood educators` warm interaction affects children’s growth, development, and learning. Interaction trainings could be a solution to increase early childhood educators’ knowledge of warm interaction.