Ohjelmistokehittäjän ammatillisten valmiuksien kehittyminen
Vanhanen, Anni (2022)
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022053013203
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022053013203
Tiivistelmä
Opinnäytetyö on päiväkirjamallinen työ, jossa esitellään tekijän ammatillisten valmiuksien kehittymistä työuran alussa. Opinnäytetyössä selvitettiin tekijän ammatillisen osaamisen lähtötilanne sekä toimintaympäristö, jossa työtä tehtiin. Tässä opinnäytetyössä esitettävä ohjelmistokehittäjän työ sisältää sovelluskehityksen lisäksi käyttöliittymän suunnittelua. Työtä tehdään asiakasprojekteissa ketteriä menetelmiä, kuten Scrumia, hyödyntäen.
Tekijän työtä seurattiin kahdeksan viikon ajan päivittäisinä merkintöinä. Seurantaviikot sijoittuivat aikavälille 21.2.2022-22.4.2022. Jokaisen viikon päätteeksi viikkoanalyysissa otettiin viikon aikana esiin noussut aihe tarkempaan käsittelyyn. Seurantajakso alkaa Microsoft Azure - pilvipalvelun opiskelulla ja sen esittelyllä. Kirjoittaja opiskeli työsuhteen alun aikana tiiviisti kyseisen palvelun sertifiointikokeeseen, ja opiskelua seurataan useiden viikkojen ajan. Tästä johtuen opinnäytetyössä esitellään myös erilaisia oppimistyylejä ja pohditaan kirjoittajaa oppijana. Opinnäytetyössä käsitellään myös työyhteisöviestintää ja sen merkitystä työyhteisölle.
Työssä esitellään myös Vue.js-sovelluskehystä sekä React.js-sovelluskehystä sekä tutkitaan näiden yhteneväisyyksiä ja eroavaisuuksia. Ohjelmistokehityksen osalta kirjoittaja tutustuu ASP.NET Coreen sekä MVC-malliin. MVC-mallilla tarkoitetaan sellaista sovellusarkkitehtuuria, jossa käyttöliittymässä näytettävä tieto on erotettu sovelluksen sisemmästä logiikasta ja toiminnasta. Näiden kahden välillä toimii kolmas elementti, kontrolleri, joka viestii näiden kahden sovelluksen osan välillä.
Kirjoittaja perehtyy lyhyesti myös datan visuaaliseen esittämiseen sekä käyttöliittymäsuunnitteluun, sillä hänen asiakasprojektinsa liittyvät näihin aiheisiin. Datan raportointi ja visuaalinen esittäminen tehdään Qlik Sensellä, joka on datan analysoinnin työkalu. Käyttöliittymäsuunnittelu puolestaan tapahtuu prototyyppityökalu Figmalla.
Seurantajakso ja sen teemat keskittyvät laajasti ammatillisen osaamisen vahvistamiseen, sillä opinnäytetyön kirjoittaja työllistyi asiakasprojektiin vasta seurantajakson loppupuolella. Työn päättää pohdinta, jossa tekijä reflektoi omaa kehitystään työntekijänä ja sitä, miten omat ammatilliset valmiudet kehittyivät seurantajakson aikana.
Tekijän työtä seurattiin kahdeksan viikon ajan päivittäisinä merkintöinä. Seurantaviikot sijoittuivat aikavälille 21.2.2022-22.4.2022. Jokaisen viikon päätteeksi viikkoanalyysissa otettiin viikon aikana esiin noussut aihe tarkempaan käsittelyyn. Seurantajakso alkaa Microsoft Azure - pilvipalvelun opiskelulla ja sen esittelyllä. Kirjoittaja opiskeli työsuhteen alun aikana tiiviisti kyseisen palvelun sertifiointikokeeseen, ja opiskelua seurataan useiden viikkojen ajan. Tästä johtuen opinnäytetyössä esitellään myös erilaisia oppimistyylejä ja pohditaan kirjoittajaa oppijana. Opinnäytetyössä käsitellään myös työyhteisöviestintää ja sen merkitystä työyhteisölle.
Työssä esitellään myös Vue.js-sovelluskehystä sekä React.js-sovelluskehystä sekä tutkitaan näiden yhteneväisyyksiä ja eroavaisuuksia. Ohjelmistokehityksen osalta kirjoittaja tutustuu ASP.NET Coreen sekä MVC-malliin. MVC-mallilla tarkoitetaan sellaista sovellusarkkitehtuuria, jossa käyttöliittymässä näytettävä tieto on erotettu sovelluksen sisemmästä logiikasta ja toiminnasta. Näiden kahden välillä toimii kolmas elementti, kontrolleri, joka viestii näiden kahden sovelluksen osan välillä.
Kirjoittaja perehtyy lyhyesti myös datan visuaaliseen esittämiseen sekä käyttöliittymäsuunnitteluun, sillä hänen asiakasprojektinsa liittyvät näihin aiheisiin. Datan raportointi ja visuaalinen esittäminen tehdään Qlik Sensellä, joka on datan analysoinnin työkalu. Käyttöliittymäsuunnittelu puolestaan tapahtuu prototyyppityökalu Figmalla.
Seurantajakso ja sen teemat keskittyvät laajasti ammatillisen osaamisen vahvistamiseen, sillä opinnäytetyön kirjoittaja työllistyi asiakasprojektiin vasta seurantajakson loppupuolella. Työn päättää pohdinta, jossa tekijä reflektoi omaa kehitystään työntekijänä ja sitä, miten omat ammatilliset valmiudet kehittyivät seurantajakson aikana.