Turvasuunnitelman käyttö osana itsetuhoisen potilaan hoitoa
Makkonen, Milla; Koponen, Minja (2022)
Makkonen, Milla
Koponen, Minja
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022053013169
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022053013169
Tiivistelmä
Turvasuunnitelma on itsetuhoisen potilaan hoitoon kehitetty lyhytinterventiomenetelmä, jonka tavoitteena on vähentää potilaan itsemurhakäyttäytymisen riskiä ennalta määriteltyjen askelten avulla. Turvasuunnitelma koostuu seitsemästä eri kohdasta, ja laaditaan terveydenhuollon ammattilaisen kanssa. Itsetuhoisen kriisin aikana potilas voi ottaa turvasuunnitelman esille ja edetä sen mukaan välttääkseen itsetuhoisen käyttäytymisen. Turvasuunnitelmaa voidaan hyödyntää avo- ja sairaalahoidossa oleville potilaille. Suunnitelma sopii terapeuttiseksi menetelmäksi lisänä itsetuhoisenpotilaan hoitoa, mutta myös silloin, kun potilaalla ei ole mahdollisuutta pidempiaikaiseen hoitoon.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata hoitajien kokemuksia turvasuunnitelman käytöstä itsetuhoisen potilaan hoitotyössä. Lisäksi tarkoituksena oli selvittää, mitä hyötyä turvasuunnitelman käyttämisestä on itsetuhoisen potilaan hoidossa hoitajien näkökulmasta tarkasteltuna. Sosiaali- ja terveysministeriö painottaa itsemurhien ehkäisyä mielenterveysstrategiassa vuosille 2020–2030, joten aihe on ajankohtainen.
Opinnäytetyön tilaajana toimi Pirkanmaan sairaanhoitopiiri ja se toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena. Aineisto kerättiin Pirkanmaan sairaanhoitopiirin hoitohenkilökunnalta sähköisen lomakehaastattelun avulla, lomakkeeseen vastasi kuusi hoitohenkilökunnan jäsentä. Lomakkeen avulla haluttiin saada tietoa, minkälaisia kokemuksia hoitajilla on turvasuunnitelman käytöstä itsetuhoisen potilaan hoitotyössä sekä minkälaista hyötyä hoitajat kokevat turvasuunnitelman käytöstä olevan itsetuhoisen potilaan hoitotyössä.
Aineisto analysointiin sisällönanalyysimenetelmän avulla. Tutkimustuloksia käytiin läpi hoitoprosessin eri vaiheiden mukaan. Tutkimuksen tulokset osoittivat, että turvasuunnitelma laaditaan potilaille osastolta kotiutumisvaiheessa, eikä sitä käytetä vielä osastolla oloaikana osana hoitoprosessin vaiheita. Aineistosta nousi esille potilaan sitoutumisen vaikutus turvasuunnitelmasta koettuun hyötyyn. Potilaan sitoutumiseen vaikuttivat sen tekemiseen käytetty aika ja myös se, minkälaisessa mielentilassa potilas on turvsuunnitelmaa laadittaessa. Keskeiseksi asiaksi koettiin myös turvasuunnitelman helppous ja yksinkertaisuus. Turvasuunnitelman ollessa selkeä ja yksinkertainen, on potilaan helpompi kriisitilanteessa noudattaa turvasuunnitelman eri askeleita.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata hoitajien kokemuksia turvasuunnitelman käytöstä itsetuhoisen potilaan hoitotyössä. Lisäksi tarkoituksena oli selvittää, mitä hyötyä turvasuunnitelman käyttämisestä on itsetuhoisen potilaan hoidossa hoitajien näkökulmasta tarkasteltuna. Sosiaali- ja terveysministeriö painottaa itsemurhien ehkäisyä mielenterveysstrategiassa vuosille 2020–2030, joten aihe on ajankohtainen.
Opinnäytetyön tilaajana toimi Pirkanmaan sairaanhoitopiiri ja se toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena. Aineisto kerättiin Pirkanmaan sairaanhoitopiirin hoitohenkilökunnalta sähköisen lomakehaastattelun avulla, lomakkeeseen vastasi kuusi hoitohenkilökunnan jäsentä. Lomakkeen avulla haluttiin saada tietoa, minkälaisia kokemuksia hoitajilla on turvasuunnitelman käytöstä itsetuhoisen potilaan hoitotyössä sekä minkälaista hyötyä hoitajat kokevat turvasuunnitelman käytöstä olevan itsetuhoisen potilaan hoitotyössä.
Aineisto analysointiin sisällönanalyysimenetelmän avulla. Tutkimustuloksia käytiin läpi hoitoprosessin eri vaiheiden mukaan. Tutkimuksen tulokset osoittivat, että turvasuunnitelma laaditaan potilaille osastolta kotiutumisvaiheessa, eikä sitä käytetä vielä osastolla oloaikana osana hoitoprosessin vaiheita. Aineistosta nousi esille potilaan sitoutumisen vaikutus turvasuunnitelmasta koettuun hyötyyn. Potilaan sitoutumiseen vaikuttivat sen tekemiseen käytetty aika ja myös se, minkälaisessa mielentilassa potilas on turvsuunnitelmaa laadittaessa. Keskeiseksi asiaksi koettiin myös turvasuunnitelman helppous ja yksinkertaisuus. Turvasuunnitelman ollessa selkeä ja yksinkertainen, on potilaan helpompi kriisitilanteessa noudattaa turvasuunnitelman eri askeleita.