Ammattikorkeakouluopiskelijoiden suhtautumisen muuttuminen henkilövakuuttamiseen koronaepidemian aikana
Hämäläinen, Sanna (2022)
Hämäläinen, Sanna
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022053113452
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022053113452
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia, onko ammattikorkeakouluopiskelijoiden suhtautuminen henkilövakuuttamiseen muuttunut koronaepidemian myötä. Tutkimuksessa selvitettiin,
miten tärkeänä opiskelijat pitivät henkilövakuuttamista ennen koronaa suhteessa nykyhetkeen. Lisäksi tarkasteltiin iän, sukupuolen ja koulutusalan mahdollista vaikutusta vastauksiin. Tutkimuksessa kysyttiin myös opiskelijoiden vapaita ajatuksia henkilövakuuttamisesta.
Henkilövakuuttaminen rajattiin tutkimuksessa koskemaan kuolemanvaraturvaa ja vakavan
sairauden turvaa. Työssä tutkittiin opiskelijoiden suhtautumista edellä mainittuihin kahteen
vakuutukseen. Lisäksi kysyttiin, mistä yhtiöstä ja mistä myyntikanavasta opiskelijat hankkisivat henkilövakuutuksen.
Tutkimuksen kohderyhmänä olivat Haaga-Helia ja Laurea ammattikorkeakoulujen opiskelijat, jotka olivat aloittaneet opinnot syksyllä 2019.
Teoreettinen viitekehys käsittelee koronavirusta, sen levinneisyyttä, oireita ja vaikutuksia
niin kuolleisuuteen kuin vakuutusyhtiöiden toimintaan. Tietoperustassa kerrotaan vakuuttamisen historiasta, lainsäädännöstä, perusperiaatteista ja ominaisuuksista. Henkilövakuutuksista keskitytään kuolemanvaraturvaan ja vakavan sairauden turvaan. Vakuutusasioiden hoitokanavia tarkastellaan hyödyntäen näistä tehtyjä tutkimuksia. Tietoperustana käytettiin vakuutusalan kirjallisuutta sekä alalla tehtyjä tutkimuksia, haastattelua, artikkeleja
sekä tilastotietoa.
Tutkimusmenetelmänä on käytetty kvantitatiivista eli määrällistä menetelmää. Tutkimus toteutettiin Webropol-verkkokyselylomaketta hyödyntäen. Verkkokysely lähetettiin opiskelijoille sähköpostitse. Vastauksia kyselytutkimukseen tuli 115.
Tutkimuksessa ilmeni, että vakavan sairauden turvaa pidettiin lähtökohtaisesti henkivakuutusta tärkeämpänä. Kummankin vakuutuslajin osalta vastaajien suhtautuminen oli muuttunut hieman ja molempia vakuutuksia pidettiin kyselyn toteutushetkellä tärkeämpänä kuin
ennen koronaepidemiaa.
Vastaajat suosivat kyselyn mukaan samoja vakuutusyhtiöitä, jotka ovat alan suurimpia sairausvakuutusten ja henkivakuutusten myynnin perusteella. Myös vakuutusten hankintakanavat vastasivat muiden tutkimusten tuloksia.
Vastaajien vapaista kommenteista kävi ilmi, että henkilövakuutukset olivat hyvin tärkeitä perheellisille vastaajille ja että vastaajien tietämys vakuutusasioista oli jossain määrin puutteellista.
miten tärkeänä opiskelijat pitivät henkilövakuuttamista ennen koronaa suhteessa nykyhetkeen. Lisäksi tarkasteltiin iän, sukupuolen ja koulutusalan mahdollista vaikutusta vastauksiin. Tutkimuksessa kysyttiin myös opiskelijoiden vapaita ajatuksia henkilövakuuttamisesta.
Henkilövakuuttaminen rajattiin tutkimuksessa koskemaan kuolemanvaraturvaa ja vakavan
sairauden turvaa. Työssä tutkittiin opiskelijoiden suhtautumista edellä mainittuihin kahteen
vakuutukseen. Lisäksi kysyttiin, mistä yhtiöstä ja mistä myyntikanavasta opiskelijat hankkisivat henkilövakuutuksen.
Tutkimuksen kohderyhmänä olivat Haaga-Helia ja Laurea ammattikorkeakoulujen opiskelijat, jotka olivat aloittaneet opinnot syksyllä 2019.
Teoreettinen viitekehys käsittelee koronavirusta, sen levinneisyyttä, oireita ja vaikutuksia
niin kuolleisuuteen kuin vakuutusyhtiöiden toimintaan. Tietoperustassa kerrotaan vakuuttamisen historiasta, lainsäädännöstä, perusperiaatteista ja ominaisuuksista. Henkilövakuutuksista keskitytään kuolemanvaraturvaan ja vakavan sairauden turvaan. Vakuutusasioiden hoitokanavia tarkastellaan hyödyntäen näistä tehtyjä tutkimuksia. Tietoperustana käytettiin vakuutusalan kirjallisuutta sekä alalla tehtyjä tutkimuksia, haastattelua, artikkeleja
sekä tilastotietoa.
Tutkimusmenetelmänä on käytetty kvantitatiivista eli määrällistä menetelmää. Tutkimus toteutettiin Webropol-verkkokyselylomaketta hyödyntäen. Verkkokysely lähetettiin opiskelijoille sähköpostitse. Vastauksia kyselytutkimukseen tuli 115.
Tutkimuksessa ilmeni, että vakavan sairauden turvaa pidettiin lähtökohtaisesti henkivakuutusta tärkeämpänä. Kummankin vakuutuslajin osalta vastaajien suhtautuminen oli muuttunut hieman ja molempia vakuutuksia pidettiin kyselyn toteutushetkellä tärkeämpänä kuin
ennen koronaepidemiaa.
Vastaajat suosivat kyselyn mukaan samoja vakuutusyhtiöitä, jotka ovat alan suurimpia sairausvakuutusten ja henkivakuutusten myynnin perusteella. Myös vakuutusten hankintakanavat vastasivat muiden tutkimusten tuloksia.
Vastaajien vapaista kommenteista kävi ilmi, että henkilövakuutukset olivat hyvin tärkeitä perheellisille vastaajille ja että vastaajien tietämys vakuutusasioista oli jossain määrin puutteellista.