"Kielenhuolto on seksikästä!" : toimittajaopiskelijoiden kielenhuoltoasenteet ammattikorkeakouluissa
Järvinen, Kati (2022)
Järvinen, Kati
2022
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022053113683
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022053113683
Tiivistelmä
Medialla on suuri vaikutus ihmisten kielenkäyttöön. Siitä huolimatta journalistisissa teksteissä näkee yhä enemmän kielivirheitä, joita tekevät niin ammattitoimittajat kuin alan opiskelijatkin. Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, miten nykypäivän toimittajaopiskelijat suhtautuvat kielenhuoltoon ja yleiskielen suositusten vastaisiin ilmauksiin. Tutkimuksen kielitieteellisinä lähtökohtina olivat sosiolingvistiikka, kansanlingvistiikka sekä kieli-ideologioiden ja kieliasenteiden tutkimus. Tutkimuksen tietoperustassa tarkasteltiin myös monipuolisesti kielenhuollon käsitettä.
Tutkimusaineisto kerättiin kyselylomakkeella, joka lähetettiin huhtikuussa 2022 kaikille Haaga-Helia ammattikorkeakoulussa, Turun ammattikorkeakoulussa ja Oulun ammattikorkeakoulussa journalismia opiskeleville henkilöille. Kyselyyn vastasi 39 opiskelijaa. Tutkimuksen pääpaino oli laadullisessa tutkimuksessa, joten kyselylomakkeella kerätty aineisto analysoitiin pääosin aineistolähtöisen sisällönanalyysin keinoin. Aineistosta tehdyt määrälliset havainnot auttoivat saamaan aineistosta mahdollisimman kattavan kokonaiskuvan, vaikka tulokset eivät olekaan yleistettävissä kaikkiin journalismia ammattikorkeakouluissa opiskeleviin henkilöihin.
Tutkimukseen osallistuneille toimittajaopiskelijoille kielenhuolto tarkoittaa sääntöjen noudattamista eli kieliopista ja oikeakielisyydestä kiinni pitämistä, virheettömyyttä eli tekstien tarkistamista ja korjaamista, aktiivista toimintaa eli kielen ylläpitämistä ja kehittämistä sekä saavutettavuutta eli helppolukuisuudesta ja ymmärrettävyydestä huolehtimista. Varsinaisia kielenhuoltoasenteita aineistosta löytyi viisi: myönteinen, neutraali, kielteinen, ristiriitainen ja kehittymishaluinen. Suurin osa vastaajista suhtautui kielenhuoltoon myönteisesti ja ymmärsi sen hyödyllisyyden niin toimittajan työn, kielipolitiikan, yleissivistyksen kuin saavutettavuudenkin kannalta. Positiivisten tuntemusten ohella kielenhuolto herätti opiskelijoissa neutraaleja, kielteisiä tai hyvinkin ristiriitaisia tunteita. Osa vastaajista suhtautui kielenhuoltoon ennen kaikkea rutiininomaisena osana kokonaisuutta, ja toiset taas kokivat sen pitkäveteiseksi, stressaavaksi tai ahdistavaksi tärkeilyksi. Yllättävän monen opiskelijan suhde kielenhuoltoon oli ristiriitainen: kielenhuoltoa pidettiin ensiarvoisen tärkeänä, mutta silti se pelotti, turhautti tai ärsytti. Moni oli kuitenkin motivoitunut kehittämään omia kielenhuoltotaitojaan. Yleiskielen suositusten vastaiset ilmaukset saivat vastaajien keskuudessa vaihtelevaa kannatusta. Hyväksyttävimpinä vastaajat pitivät lauseenvastikkeen yhteydessä olevaa pilkkua, subjektin monikollisen merkityksen mukaan taivutettua verbiä, kun se olisi pitänyt taivuttaa yksikkömuotoisen lukusanan mukaan, sekä virkkeen merkityksen kannalta väärään sanaan liitettyä kin-liitettä.
Tutkimustulosten perusteella voidaan todeta, että ainakin tutkimukseen osallistuneet toimittajaopiskelijat suhtautuvat kielenhuoltoon pääosin myönteisesti, vaikka se välillä turhauttaakin. Kielenhuolto nähdään paitsi tärkeänä toimittajan työkaluna myös merkittävänä osana yleissivistystä ja suomen kielen aseman säilyttämistä.
Tutkimusaineisto kerättiin kyselylomakkeella, joka lähetettiin huhtikuussa 2022 kaikille Haaga-Helia ammattikorkeakoulussa, Turun ammattikorkeakoulussa ja Oulun ammattikorkeakoulussa journalismia opiskeleville henkilöille. Kyselyyn vastasi 39 opiskelijaa. Tutkimuksen pääpaino oli laadullisessa tutkimuksessa, joten kyselylomakkeella kerätty aineisto analysoitiin pääosin aineistolähtöisen sisällönanalyysin keinoin. Aineistosta tehdyt määrälliset havainnot auttoivat saamaan aineistosta mahdollisimman kattavan kokonaiskuvan, vaikka tulokset eivät olekaan yleistettävissä kaikkiin journalismia ammattikorkeakouluissa opiskeleviin henkilöihin.
Tutkimukseen osallistuneille toimittajaopiskelijoille kielenhuolto tarkoittaa sääntöjen noudattamista eli kieliopista ja oikeakielisyydestä kiinni pitämistä, virheettömyyttä eli tekstien tarkistamista ja korjaamista, aktiivista toimintaa eli kielen ylläpitämistä ja kehittämistä sekä saavutettavuutta eli helppolukuisuudesta ja ymmärrettävyydestä huolehtimista. Varsinaisia kielenhuoltoasenteita aineistosta löytyi viisi: myönteinen, neutraali, kielteinen, ristiriitainen ja kehittymishaluinen. Suurin osa vastaajista suhtautui kielenhuoltoon myönteisesti ja ymmärsi sen hyödyllisyyden niin toimittajan työn, kielipolitiikan, yleissivistyksen kuin saavutettavuudenkin kannalta. Positiivisten tuntemusten ohella kielenhuolto herätti opiskelijoissa neutraaleja, kielteisiä tai hyvinkin ristiriitaisia tunteita. Osa vastaajista suhtautui kielenhuoltoon ennen kaikkea rutiininomaisena osana kokonaisuutta, ja toiset taas kokivat sen pitkäveteiseksi, stressaavaksi tai ahdistavaksi tärkeilyksi. Yllättävän monen opiskelijan suhde kielenhuoltoon oli ristiriitainen: kielenhuoltoa pidettiin ensiarvoisen tärkeänä, mutta silti se pelotti, turhautti tai ärsytti. Moni oli kuitenkin motivoitunut kehittämään omia kielenhuoltotaitojaan. Yleiskielen suositusten vastaiset ilmaukset saivat vastaajien keskuudessa vaihtelevaa kannatusta. Hyväksyttävimpinä vastaajat pitivät lauseenvastikkeen yhteydessä olevaa pilkkua, subjektin monikollisen merkityksen mukaan taivutettua verbiä, kun se olisi pitänyt taivuttaa yksikkömuotoisen lukusanan mukaan, sekä virkkeen merkityksen kannalta väärään sanaan liitettyä kin-liitettä.
Tutkimustulosten perusteella voidaan todeta, että ainakin tutkimukseen osallistuneet toimittajaopiskelijat suhtautuvat kielenhuoltoon pääosin myönteisesti, vaikka se välillä turhauttaakin. Kielenhuolto nähdään paitsi tärkeänä toimittajan työkaluna myös merkittävänä osana yleissivistystä ja suomen kielen aseman säilyttämistä.