Käden puristusvoiman mittauksen luotettavuus AVH-kuntoutujilla

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena on tuottaa tietoa liittyen puristusvoiman mittauksen psykometrisiin ominaisuuksiin aivoverenkiertohäiriöstä (AVH) kuntoutuvilla. Hyvä mittari antaa luotettavaa tietoa ilmiöstä, eli se on toistettavuus, pätevyys ja muutosherkkyys ovat hyvällä tasolla. Näitä mittarin ominaisuuksia tulee aina tutkia mittarin aiotusta käyttötarkoituksesta käsin, ja arviointiin valittujen mittareiden tulee perustua tutkimusnäyttöön.Opinnäytetyön menetelmänä on kirjallisuuskatsaus. Tiedonhaku toteutettiin kolmesta tietokannasta (Cinahl, PubMed ja Arto). Laadullisessa sisällön-analyysissä poimittiin dynamometrillä tehdyn puristusvoimamittausten psykometrisiä tutkimustietoja sekä varhais- että myöhäisvaiheen kuntoutujilla.

Tutkimuksissa (12) käsitellyt pätevyyden osa-alueet liittyivät yhtäpitävään, ennuste- ja ryhmien erottelu validiteettiin. Toistettavuudesta kertyi tietoa liittyen test-retest ja intra-rater reliabiliteettiin, johon sisältyi myös mittausvirheen määrittelemistä. Tietoa saatiin myös mittarin muutosherkkyydestä. Tutkimuksissa oli käsitelty myös spastisuutta puristusvoiman mittauksen yhteydessä, sekä mittaus-tulosten pienintä merkittävää muutosta. Tutkimuksista seitsemän käsitteli puristusvoiman mittausta varhaisvaiheen, neljä myöhäisvaiheen kuntoutujilla ja yhden tutkimuksen otos sisälsi kuntoutujia molemmista ryhmistä. Puristusvoiman mittauksen dynamometrillä oli tutkimusten valossa pätevyyden ja toistettavuuden puolesta luotettavaa AVH-kuntoutujilla, korreloiden vahvasti useiden toimin-takyvyn mittareiden kanssa ja tarjoten myös käyttömahdollisuuksia ennustavana mittarina.

The purpose of the Bachelor´s Thesis was to produce information regarding the psychometric prop-erties of grip strength measurements in stroke rehabilitation. A good measurement tool provides reliable information on a phenomenon, in other words its repeatability, validity and responsiveness are on a high level. These aspects of a measuring tool should always be examined from the perspec-tive of the intended use, and measurement tools selected for assessment purposes should always be based on research evidence. The method of the thesis was a literature review. Research data was collected by using three elec-tronic databases (Cinahl, PubMed, Arto). The data consisted of 1225 references, out of which 12 original studies matching the inclusion and exclusion criteria were selected for further analysis. The data was analysed qualitatively in order to elicit psychometric research data regarding the use of grip strength dynamometry in both acute and chronic stroke rehabilitation. The aspects of validity that were explored in the studies dealt with convergent, predictive and group distinction validities. Regarding the aspects of repeatability, information was obtained related to the test-retest and intra-rater reliability, and the quantification of a measurement error. The studies also addressed spasticity with grip strength measurements as well as the minimal clinically signifi-cant changes. Seven studies dealt with acute stroke, four with chronic strokes, and one of the stud-ies had a sample including rehabilitees from both subclasses. Based on the studies, grip strength dynamometry is a reliable and valid measure for use in stroke rehabilitation with strong correlations to many performance measures, and it can also be utilised as a predictive tool.