Haitallisten vieraskasvien hallinta ja torjuminen Suomessa ja Suomen naapurimaissa - Esimerkkinä isokokoiset tatarlajit

Abstract

Tässä opinnäytetyössä selvitettiin keinoja, joilla haitallisia vieraslajeja pyritään hallitsemaan ja torjumaan Suomen naapurimaissa Ruotsissa, Venäjällä ja Virossa. Naapurimaiden vieraslajitilannetta verrattiin Suomen tilanteeseen. Lisäksi selvitettiin Reynoutria-sukuun kuuluvien isokokoisten tatarlajien – japanintattaren (Reynoutria japonica), sahalinintattaren (Reynoutria sachalinensis) ja tarhatattaren (Reynoutria xbohemica) – torjuntamenetelmiä. Opinnäytetyön toimeksiantaja oli vieraslajeja torjuva yritys Luontoturva Ky. Tavoitteena oli laajentaa yrityksen tietopohjaa vieraslajien hallinnasta kansainvälisessä kontekstissa. Tutkimuksen kohteena olleiden maiden vieraslajihallintoa ja -lainsäädäntöä sekä käytännön torjuntatoimia kartoitettiin haastattelujen ja verkkosivujen avulla. Erikseen selvitettiin käytännön kokemuksia tatarlajien torjunnasta. Haastateltavina oli vieraslajitorjunnan asiantuntijoita naapurimaista sekä Suomesta. Eri torjuntamenetelmien toimivuutta tatarten torjunnassa selvitettiin tieteellisten tutkimusartikkelien pohjalta. Opinnäytetyössä tutkittuja maita ja Suomea yhdistää se, että vieraslajiongelma on tiedostettu niissä 2000-luvun aikana laajasti. Vieraslajihallinnolla ja -lainsäädännöllä pyritään estämään haitallisten vieraslajien leviämistä kussakin maassa jonkin verran eri tavalla. Virossa ja Venäjällä keskiössä on jättiputken torjuminen. Ruotsissa samoin kuin Suomessa fokus on useammassa haitallisessa vieraslajissa. Isokokoisten tatarlajien torjunta nähdään ajankohtaisina Ruotsissa, Virossa ja Suomessa. Isojen tatarlajien torjunta on erittäin hankalaa. Yksiselitteistä vastausta siihen, mikä torjuntatapa on paras, ei tämän opinnäytetyön mukaan ole. Sopivin menetelmä on valittava tavoitteiden, paikallisen tilanteen ja käytettävissä olevien resurssien mukaan.