Kriisistä kriisiin : Sosionomien (AMK) työssään kohtaamat kriisit ja välineet työskennellä kriisissä olevan asiakkaan kanssa
Nevalainen, Anne (2010)
Nevalainen, Anne
Tampereen ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201002142199
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201002142199
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, minkälaisia kriisejä sosionomit (AMK) kohtasivat työssään ja minkälaisia välineitä sosionomeilla (AMK) oli kohdata tai työskennellä kriisissä olevan asiakkaan kanssa. Tutkimuksessa kartoitettiin myös sosionomien (AMK) käsityksiä työnsä tulevaisuudesta ja miten se mahdollisesti tulee muuttumaan tai painottumaan kriisien kanssa työskentelyn suhteen sekä miten mahdollisia tulevaisuuden muutoksia tulisi koulutuksessa huomioida.
Tutkimus oli laadullinen tutkimus ja siinä käytettiin aineistonkeruumenetelmänä puolistrukturoitua sähköpostikyselyä. Tutkittavan perusjoukon muodostivat Pirkanmaan ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelmasta (nuorisokoulutus) 2000–2008 luvuilla valmistuneet sosionomit (AMK). Kirjallisessa raportissa tutkimuksen teoreettista taustaa jäsennetään kriisikäsitteen määrittelyllä.
Sosionomien (AMK) vastauksista kävi ilmi, että kriisit liittyivät väkivaltaan ja huostaanottoon. Seksuaalirikokset ja elämänhallinnalliset ongelmat olivat toiseksi yleisempiä kriisejä. Lisäksi oli kriisejä liittyen psyykkisiin ongelmiin ja elämänkulun siirtymävaiheisiin. Ammatillisesti tärkeimmät välineet olivat kommunikointi, palveluohjaus, empaattisuus ja rauhallisuus.
Sosionomit (AMK) kohtasivat työssään monenlaisia kriisejä. Traumaattisia kriisejä kohdattiin eniten. Ammatillisista välineistä tärkeimmäksi nousi kommunikointi. Sosionomin (AMK) työn tulevaisuuden kuvan nähtiin laajenevan ja työn kriisien kanssa lisääntyvän. Kriisien nähtiin myös monimutkaistuvan ja vaikeutuvan. Koulutukseen toivottiin enemmän kriisien käsittelyä aiheena ja kriisityön perusteita. Tutkimuksen tulokset eivät ole yleistettävissä. Sosionomit (AMK) voivat kuitenkin käyttää tutkimusta suuntaa antavana apuna työssään mahdollisesti kohtaamiensa kriisien suhteen sekä tietona tärkeistä välineistä työskennellä kriisissä olevan asiakkaan kanssa. Tutkimuksen vastauksia työn ja koulutuksen suhteen voidaan käyttää apuna suunniteltaessa sosionomi (AMK) opintoja tai opintojaksoja.
Tutkimus oli laadullinen tutkimus ja siinä käytettiin aineistonkeruumenetelmänä puolistrukturoitua sähköpostikyselyä. Tutkittavan perusjoukon muodostivat Pirkanmaan ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelmasta (nuorisokoulutus) 2000–2008 luvuilla valmistuneet sosionomit (AMK). Kirjallisessa raportissa tutkimuksen teoreettista taustaa jäsennetään kriisikäsitteen määrittelyllä.
Sosionomien (AMK) vastauksista kävi ilmi, että kriisit liittyivät väkivaltaan ja huostaanottoon. Seksuaalirikokset ja elämänhallinnalliset ongelmat olivat toiseksi yleisempiä kriisejä. Lisäksi oli kriisejä liittyen psyykkisiin ongelmiin ja elämänkulun siirtymävaiheisiin. Ammatillisesti tärkeimmät välineet olivat kommunikointi, palveluohjaus, empaattisuus ja rauhallisuus.
Sosionomit (AMK) kohtasivat työssään monenlaisia kriisejä. Traumaattisia kriisejä kohdattiin eniten. Ammatillisista välineistä tärkeimmäksi nousi kommunikointi. Sosionomin (AMK) työn tulevaisuuden kuvan nähtiin laajenevan ja työn kriisien kanssa lisääntyvän. Kriisien nähtiin myös monimutkaistuvan ja vaikeutuvan. Koulutukseen toivottiin enemmän kriisien käsittelyä aiheena ja kriisityön perusteita. Tutkimuksen tulokset eivät ole yleistettävissä. Sosionomit (AMK) voivat kuitenkin käyttää tutkimusta suuntaa antavana apuna työssään mahdollisesti kohtaamiensa kriisien suhteen sekä tietona tärkeistä välineistä työskennellä kriisissä olevan asiakkaan kanssa. Tutkimuksen vastauksia työn ja koulutuksen suhteen voidaan käyttää apuna suunniteltaessa sosionomi (AMK) opintoja tai opintojaksoja.