Lyhyen aikavälin henkilöstökyselystä saadun tiedon hyödyntäminen työyhteisössä
Suhonen, Milla (2022)
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022060113972
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022060113972
Tiivistelmä
Tekijän aiheena on lyhyen aikavälin henkilöstökysely, eli pulssikysely.
Aihe on ajankohtainen, sillä monessa yrityksessä on herätty huomaamaan, ettei kerran vuodessa tehtävä laaja henkilöstötyytyväisyyskysely ole riittävä toimenpide koskien henkilöstön hyvinvointia, motivaatiota ja työyhteisön epäkohtia. Aiheella on monia samoja rajapintoja kuin laajalla henkilöstötyytyväisyyskyselyllä, mutta se eroaa siitä selkeästi muun muassa ketteryydellään ja sillä, että se on säännöllisesti toistuva.
Opinnäytetyön tavoitteena on selvittää pulssikyselystä nousseet ongelmat, haasteet sekä näistä johtuvat kehitystarpeet. Erityisnäkökulmana tulosten tarkastelussa on työntekijöiden suhtautuminen itse pulssikyselyyn, kokevatko he vastaamisella olevan hyötyä. Rajaan työni koskemaan nimenomaan pulssikyselystä saadun tiedon hyödyntämistä työyhteisössä.
Keskeisenä tietoperustana on kirjallisuus koskien henkilöstöjohtamista, työhyvinvointia, työtyytyväisyyttä, motivaatiota sekä muutoksen johtamista. Tutkin ja analysoin myös kohdeyrityksen vuoden 2020 ja 2021 isoja henkilöstötyytyväisyyskyselyitä. Tämän lisäksi tietoperustana toimii yrityksessä vuonna 2021 tehdyt pulssikyselyt.
Tutkimukseni on kvantitatiivinen, eli määrällinen tutkimus. Kerään aineistoa edellisen vuoden isosta henkilöstökyselystä, vuoden 2021 aikana tehdyistä kolmesta pulssikyselystä sekä uusimmasta huhtikuussa 2022 tehdystä pulssikyselystä, joka toteutettiin Webropolin kautta. Analysoin aineistoa peittomatriisin muodossa, tekstinä sekä kuvioina ja käytän tähän Exceliä sekä Power Pointia. Kvalitatiivista, eli laadullista tutkimusnäkökulmaa tuovat työntekijöiden sekä henkilöstöjohtajan haastattelut.
Tutkimuksessa esitetään pulssikyselyn toteutus ja rakenne, jonka jälkeen käydään läpi tulokset aihepiiri kerrallaan sekä yhteenveto niistä. Tuloksissa on nähtävissä haasteita koskien sisäistä viestintää, työntekijöiden kokemaa arvostusta, esimiestyön tasoa sekä työkaluja, järjestelmiä ja prosesseja.
Tämän opinnäytetyön pohjalta olen tehnyt kohdeyritykselle ehdotukset, kuinka he voivat parantaa vastaamisaktiivisuutta sekä loppupään prosessia koskien tulosten läpikäyntiä.
Aihe on ajankohtainen, sillä monessa yrityksessä on herätty huomaamaan, ettei kerran vuodessa tehtävä laaja henkilöstötyytyväisyyskysely ole riittävä toimenpide koskien henkilöstön hyvinvointia, motivaatiota ja työyhteisön epäkohtia. Aiheella on monia samoja rajapintoja kuin laajalla henkilöstötyytyväisyyskyselyllä, mutta se eroaa siitä selkeästi muun muassa ketteryydellään ja sillä, että se on säännöllisesti toistuva.
Opinnäytetyön tavoitteena on selvittää pulssikyselystä nousseet ongelmat, haasteet sekä näistä johtuvat kehitystarpeet. Erityisnäkökulmana tulosten tarkastelussa on työntekijöiden suhtautuminen itse pulssikyselyyn, kokevatko he vastaamisella olevan hyötyä. Rajaan työni koskemaan nimenomaan pulssikyselystä saadun tiedon hyödyntämistä työyhteisössä.
Keskeisenä tietoperustana on kirjallisuus koskien henkilöstöjohtamista, työhyvinvointia, työtyytyväisyyttä, motivaatiota sekä muutoksen johtamista. Tutkin ja analysoin myös kohdeyrityksen vuoden 2020 ja 2021 isoja henkilöstötyytyväisyyskyselyitä. Tämän lisäksi tietoperustana toimii yrityksessä vuonna 2021 tehdyt pulssikyselyt.
Tutkimukseni on kvantitatiivinen, eli määrällinen tutkimus. Kerään aineistoa edellisen vuoden isosta henkilöstökyselystä, vuoden 2021 aikana tehdyistä kolmesta pulssikyselystä sekä uusimmasta huhtikuussa 2022 tehdystä pulssikyselystä, joka toteutettiin Webropolin kautta. Analysoin aineistoa peittomatriisin muodossa, tekstinä sekä kuvioina ja käytän tähän Exceliä sekä Power Pointia. Kvalitatiivista, eli laadullista tutkimusnäkökulmaa tuovat työntekijöiden sekä henkilöstöjohtajan haastattelut.
Tutkimuksessa esitetään pulssikyselyn toteutus ja rakenne, jonka jälkeen käydään läpi tulokset aihepiiri kerrallaan sekä yhteenveto niistä. Tuloksissa on nähtävissä haasteita koskien sisäistä viestintää, työntekijöiden kokemaa arvostusta, esimiestyön tasoa sekä työkaluja, järjestelmiä ja prosesseja.
Tämän opinnäytetyön pohjalta olen tehnyt kohdeyritykselle ehdotukset, kuinka he voivat parantaa vastaamisaktiivisuutta sekä loppupään prosessia koskien tulosten läpikäyntiä.