Varhaiskasvatuksen henkilöstön kokemuksia työhyvinvoinnista huolehtimisesta
Pippuri, Peppi; Stenholm, Timo (2022)
Pippuri, Peppi
Stenholm, Timo
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022060114041
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022060114041
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, miten varhaiskasvatuksen työntekijät huolehtivat työhyvinvoinnistaan ja mitä tukea he haluaisivat työhyvinvointiinsa johtajalta. Lisäksi haluttiin havahduttaa vastaajia tarkastelemaan omia asenteitaan ja toimintamallejaan työhyvinvoinnin perustana. Työn tilaaja oli eteläsuomalainen kaupunki, ja se toteutettiin neljään siellä sijaitsevaan varhaiskasvatusyksikköön. Opinnäytetyöstä saadun tiedon avulla voidaan jatkossa parantaa kyseisten yksiköiden työhyvinvointia sen perusteella, mitkä asiat työntekijät kokivat tärkeäksi.
Opinnäytetyön tietoperustassa käsiteltiin työhyvinvointia ja varhaiskasvatusta. Työhyvinvointia tarkasteltiin pääosin Työterveyslaitoksen työkykytalon kerrosten mukaan. Varhaiskasvatuksen osalta käsitettä avattiin yleisesti sekä tarkasteltiin kasvatusvastuullisten työntekijöiden ja johtajan työnkuvia. Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena, joka sisälsi myös määrällisiä piirteitä. Aineisto hankittiin käyttäen Webpropol-kyselyä ja vastaukset analysoitiin teemoitellen. Kysely oli suunnattu varhaiskasvatuksen kasvatusvastuussa oleville työntekijöille.
Opinnäytetyön tuloksissa korostui työkaverit ja positiivinen ilmapiiri, kun käsiteltiin työhyvinvoinnista huolehtimisesta työpäivän aikana. Lisäksi taukojen pitäminen koettiin tärkeäksi. Tuloksista selvisi, että vastaajat kokevat ystävien, perheen ja vapaa-ajan vaikuttavan myönteisesti työhyvinvointiinsa. Vastausten perusteella koettiin tärkeäksi, että johtaja on läsnä arjessa, kuuntelee ja huomaa hyvän. Tuloksista kävi ilmi, että vastaajat kokevat saavansa tukea ja apua varhaiskasvatusyksikön johtajalta. Keskeisimpänä johtopäätöksenä voidaan todeta, että vastaajat kokevat sosiaalisten suhteiden ylläpitämisen tärkeänä sekä työajalla että sen ulkopuolella.
Opinnäytetyön tietoperustassa käsiteltiin työhyvinvointia ja varhaiskasvatusta. Työhyvinvointia tarkasteltiin pääosin Työterveyslaitoksen työkykytalon kerrosten mukaan. Varhaiskasvatuksen osalta käsitettä avattiin yleisesti sekä tarkasteltiin kasvatusvastuullisten työntekijöiden ja johtajan työnkuvia. Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena, joka sisälsi myös määrällisiä piirteitä. Aineisto hankittiin käyttäen Webpropol-kyselyä ja vastaukset analysoitiin teemoitellen. Kysely oli suunnattu varhaiskasvatuksen kasvatusvastuussa oleville työntekijöille.
Opinnäytetyön tuloksissa korostui työkaverit ja positiivinen ilmapiiri, kun käsiteltiin työhyvinvoinnista huolehtimisesta työpäivän aikana. Lisäksi taukojen pitäminen koettiin tärkeäksi. Tuloksista selvisi, että vastaajat kokevat ystävien, perheen ja vapaa-ajan vaikuttavan myönteisesti työhyvinvointiinsa. Vastausten perusteella koettiin tärkeäksi, että johtaja on läsnä arjessa, kuuntelee ja huomaa hyvän. Tuloksista kävi ilmi, että vastaajat kokevat saavansa tukea ja apua varhaiskasvatusyksikön johtajalta. Keskeisimpänä johtopäätöksenä voidaan todeta, että vastaajat kokevat sosiaalisten suhteiden ylläpitämisen tärkeänä sekä työajalla että sen ulkopuolella.