Puutavarakuljetusten tehostaminen JPJ-Woodilla
Mäkinen, Janne (2022)
Mäkinen, Janne
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022060114074
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022060114074
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä selvitettiin JPJ-Wood Oy:n mahdollisuuksia puutavarakuljetusten tehostamiselle sekä mahdollisen kuljetusesimiehen tarvetta. Opinnäytetyössä kartoitettiin toimenpiteet, joilla voidaan vähentää kuljetuskilometrejä, ja saada aikaan kustannussäästöjä sekä päästövähennyksiä. Tiedonkeruumenetelmänä tässä opinnäytetyössä käytettiin teemahaastatteluja, jotka tehtiin sekä JPJ-Wood Oy:n metsäosaston hankintaesimiehille että kahdelle puutavarakuljetuksia toteuttavalle kuljettajalle. Tässä opinnäytetyössä ei tuoda esille yrityksen luottamuksellisia tietoja.
Teemahaastattelujen perusteella nykyhetken haasteista suurimmiksi nousi yhtenäisen tietojärjestelmän puute tai käyttämättömyys, minkä takia ei ole saatavilla reaaliaikaisia varastosaldoja. Nykyisessä toimintamallissa hankintaesimiesten toimenkuva on laaja ja puumäärien inventoiminen tienvarsivarastoilla vie aikaa. Puutavara-autoilla tyhjänä ajoa tulee paljon, koska meno-paluukuljetuksia ei nyt toteuteta parhaalla mahdollisella tavalla.
Selkeimpinä johtopäätöksinä haastatteluista nousi esille kaksi eri vaihtoehtoa. Joko kuljetusesimies, joka huolehtii kaikkien neljän hankinta-alueen puutavarakuljetukset tai nykyisen kuljetusten ohjausjärjestelmän toiminnan parantaminen. Toisaalta nämä eivät ole toisiaan poissulkevia vaihtoehtoja, koska hankinta-alueen laajuus edellyttää ohjausjärjestelmän parantamista myös mahdollisen kuljetusesimiehen työn kannalta. Lopputuloksena paremmaksi vaihtoehdoksi tuli ohjausjärjestelmän kehittäminen ja käytön lisääminen. Puutavaraterminaalit nousivat esille haastatteluissa, ja niiden avulla olisi mahdollista saada apua sekä varastojen inventointiin että meno-paluukuljetusten lisäämiseen. Puutavaraterminaalien määrällä ja sijoittelulla voisi saada vähennettyä tyhjänä ajoa. Myös uusia toimituspaikkoja lisäämällä olisi mahdollista kuljetuksia tehostaa. Tämä edellyttää toimituspaikalta oikeaa maantieteellistä sijaintia, koska sen olisi hyvä sijaita eri puolella hankinta-aluetta kuin nykyiset toimituspaikat.
Teemahaastattelujen perusteella nykyhetken haasteista suurimmiksi nousi yhtenäisen tietojärjestelmän puute tai käyttämättömyys, minkä takia ei ole saatavilla reaaliaikaisia varastosaldoja. Nykyisessä toimintamallissa hankintaesimiesten toimenkuva on laaja ja puumäärien inventoiminen tienvarsivarastoilla vie aikaa. Puutavara-autoilla tyhjänä ajoa tulee paljon, koska meno-paluukuljetuksia ei nyt toteuteta parhaalla mahdollisella tavalla.
Selkeimpinä johtopäätöksinä haastatteluista nousi esille kaksi eri vaihtoehtoa. Joko kuljetusesimies, joka huolehtii kaikkien neljän hankinta-alueen puutavarakuljetukset tai nykyisen kuljetusten ohjausjärjestelmän toiminnan parantaminen. Toisaalta nämä eivät ole toisiaan poissulkevia vaihtoehtoja, koska hankinta-alueen laajuus edellyttää ohjausjärjestelmän parantamista myös mahdollisen kuljetusesimiehen työn kannalta. Lopputuloksena paremmaksi vaihtoehdoksi tuli ohjausjärjestelmän kehittäminen ja käytön lisääminen. Puutavaraterminaalit nousivat esille haastatteluissa, ja niiden avulla olisi mahdollista saada apua sekä varastojen inventointiin että meno-paluukuljetusten lisäämiseen. Puutavaraterminaalien määrällä ja sijoittelulla voisi saada vähennettyä tyhjänä ajoa. Myös uusia toimituspaikkoja lisäämällä olisi mahdollista kuljetuksia tehostaa. Tämä edellyttää toimituspaikalta oikeaa maantieteellistä sijaintia, koska sen olisi hyvä sijaita eri puolella hankinta-aluetta kuin nykyiset toimituspaikat.