Kokemuksia verkko-opetuksesta ammattikorkeakoulussa rakenneteknisten ammattiaineiden opetuksen kehittämisen näkökulmasta
Airas, Ville (2022)
Airas, Ville
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022060114098
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022060114098
Tiivistelmä
Lapin ammattikorkeakoulussa on vuoden 2021 opetussuunnitelman mukaisesti aloitettu rakennesuunnittelua sisältävien ammattiaineiden opetus päiväopiskelijoiden lisäksi myös monimuoto-opiskelijoille. COVID-19-pandemian seurauksena myös päiväopiskelijoiden opetus on viimevuosina toteutettu yleisesti verkon välityksellä. Tämän tutkimuksen tavoitteena on hyödyntää pandemia-aikana muodostuneita kokemuksia monimuoto-opiskelijoille suunnatun rakenneteknisten oppiaineiden verkko-opetuksen kehittämistyössä.
Tutkimustyö on toteutettu laadullisena tutkimuksena, jonka tutkimusaineisto on kerätty kahdeksan teemahaastattelun avulla. Tutkimusta varten on haastateltu neljää sekä päivä-, että verkko-opetukseen osallistunutta opiskelijaa. Lisäksi tutkimusta varten on haastateltu neljää verkko-opettamisesta kokemuksia omaavaa opetushenkilökunnan jäsentä. Tutkimusaineisto on analysoitu soveltaen aineistolähtöistä sisällönanalyysiä.
Tämän tutkimuksen avulla saatavat kokemukset antavat mahdollisuuden kohdistaa toimenpiteitä verkko-opetuksessa havaittuihin ongelmakohtiin, jonka pohjalta on määritetty työtä ohjaavat tutkimuskysymykset: 1. Miten opettajat kokevat rakenneteknisten oppiaineiden verkko-opettamisen? 2. Miten opiskelijat kokevat rakenneteknisten oppiaineiden verkko-opiskelun? Tutkimuksen teoreettinen viitekehys sisältää verkko-opettajan sisällön osaamisen, teknologisen osaamisen, pedagogisen osaamisen sekä opiskeluhyvinvointiin vaikuttavien tekijöiden ymmärtämisen.
Tulosten perusteella opettajien ja opiskelijoiden tulisi saada enemmän koulutusta tietoteknisten laitteiden ja ohjelmien käyttömahdollisuuksista. Lisäksi tutkimuksessa korostui käytettävien opetusmenetelmien valinnan vaikutus verkko-opetuksen onnistumiseen. Merkittävimpänä johtopäätöksenä voidaan todeta, että verkko-opetuksessa opiskelijan hyvinvointia tukevat toimet tulee huomioida jo opintojakson suunnitteluvaiheessa.
Tutkimustyö on toteutettu laadullisena tutkimuksena, jonka tutkimusaineisto on kerätty kahdeksan teemahaastattelun avulla. Tutkimusta varten on haastateltu neljää sekä päivä-, että verkko-opetukseen osallistunutta opiskelijaa. Lisäksi tutkimusta varten on haastateltu neljää verkko-opettamisesta kokemuksia omaavaa opetushenkilökunnan jäsentä. Tutkimusaineisto on analysoitu soveltaen aineistolähtöistä sisällönanalyysiä.
Tämän tutkimuksen avulla saatavat kokemukset antavat mahdollisuuden kohdistaa toimenpiteitä verkko-opetuksessa havaittuihin ongelmakohtiin, jonka pohjalta on määritetty työtä ohjaavat tutkimuskysymykset: 1. Miten opettajat kokevat rakenneteknisten oppiaineiden verkko-opettamisen? 2. Miten opiskelijat kokevat rakenneteknisten oppiaineiden verkko-opiskelun? Tutkimuksen teoreettinen viitekehys sisältää verkko-opettajan sisällön osaamisen, teknologisen osaamisen, pedagogisen osaamisen sekä opiskeluhyvinvointiin vaikuttavien tekijöiden ymmärtämisen.
Tulosten perusteella opettajien ja opiskelijoiden tulisi saada enemmän koulutusta tietoteknisten laitteiden ja ohjelmien käyttömahdollisuuksista. Lisäksi tutkimuksessa korostui käytettävien opetusmenetelmien valinnan vaikutus verkko-opetuksen onnistumiseen. Merkittävimpänä johtopäätöksenä voidaan todeta, että verkko-opetuksessa opiskelijan hyvinvointia tukevat toimet tulee huomioida jo opintojakson suunnitteluvaiheessa.
