COVID-19 pandemian vaikutukset osakesäästämiseen
Vaittinen, Juuli (2022)
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022060114228
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022060114228
Tiivistelmä
Tämä tutkimus tarkastelee koronaviruspandemian vaikutuksia osakesäästämiseen.
Tutkimuksen tavoitteena on mitata osakesäästäjien määrän muutosta poikkeusaikana.
Toisena tavoitteena on selvittää koronavirustartuntalukujen ja osakesäästämisen
suhde. Tutkimus on toteutettu kvantitatiivisella tutkimusmenetelmällä hyödyntäen prosenttilaskentaa sekä korrelaatioanalyysiä. Tutkimuskohteena on OMXH-25 markkinapaikalla vuosina 2016–2021 olleiden yhtiöiden osakesäästäjät sekä Suomen Osakesäästäjien jäsenmäärän muutokset.
COVID-19 pandemia on vaikuttanut niin Suomen talouteen kuin globaaliin talouteen.
Aikaisemmat taloudelliset kriisit ovat osoittaneet vaikutusten heijastuvan myös osakemarkkinoihin. Osakemarkkinoilla tapahtuneita muutoksia voidaan selittää erilaisten rationaalisten ja irrationaalisten teorioiden avulla. Tämä työ keskittyy selittämään muutoksia irrationaalisten teorioiden avulla, kuten yliluottamuksella, laumasieluisuudella, virheellisillä arvioilla sekä prospektiteorialla.
Tutkimuksen ensimmäisessä vaiheessa käytettiin prosenttilaskentaa tutkimusmenetelmänä. Ensimmäisestä vaiheesta saatujen tulosten perusteella osakesäästämisen määrä oli kasvanut koronaviruspandemian aikana enemmän kuin normaalitilanteessa. Myös suomalaisten osakesäästäjien määrä oli kasvanut samassa suhteessa kuin kaikkien osakesäästäjien määrä. Muutokset suomalaisten omistusosuudessa eivät poikenneet koronaviruspandemian aikana.
Tutkimuksen toisessa vaiheessa käytettiin korrelaatioanalyysiä vertaamaan koronavirustartuntalukujen ja osakesäästäjien määrän muutosta kuukausitasolla vuosina 2020–2021. Tilastollisesti merkitykselliset korrelaatiot osoittivat, että samansuuntaisuutta oli koronavirustartuntaluvuilla sekä osakkeenomistajien määrällä.
Tutkimustulokset osoittavat, että COVID-19 pandemia on kasvattanut osakesäästämisen suosiota. Eri korona-aalloilla on ollut vaikutusta. Vakavammassa tautitilanteessa
osakesäästämisen suosio kasvoi ja tilanteen helpottaessa suosio vähentyi.
Käyttäytymisteorioilla voidaan selittää tutkimustuloksia. Sijoittajien luottamus osakemarkkinoita kohtaan säilyi ja kasvoi poikkeustilanteesta huolimatta. Yliluottamuksen teoria selittää sijoittajien luottamusta omaan kykyynsä arvioida markkinatilannetta sekä riskien aliarvioiminen. Osakkeita on voitu hankkia vain sen takia, koska näin muutkin toimivat markkinoilla. Tätä selittää laumasieluisuuden teoria. Edustavuusheuristiikka selittää myös luottamusta markkinoihin ja prospektiteoria puolestaan toimintaa epävarmassa tilanteessa.
Tutkimuksen tavoitteena on mitata osakesäästäjien määrän muutosta poikkeusaikana.
Toisena tavoitteena on selvittää koronavirustartuntalukujen ja osakesäästämisen
suhde. Tutkimus on toteutettu kvantitatiivisella tutkimusmenetelmällä hyödyntäen prosenttilaskentaa sekä korrelaatioanalyysiä. Tutkimuskohteena on OMXH-25 markkinapaikalla vuosina 2016–2021 olleiden yhtiöiden osakesäästäjät sekä Suomen Osakesäästäjien jäsenmäärän muutokset.
COVID-19 pandemia on vaikuttanut niin Suomen talouteen kuin globaaliin talouteen.
Aikaisemmat taloudelliset kriisit ovat osoittaneet vaikutusten heijastuvan myös osakemarkkinoihin. Osakemarkkinoilla tapahtuneita muutoksia voidaan selittää erilaisten rationaalisten ja irrationaalisten teorioiden avulla. Tämä työ keskittyy selittämään muutoksia irrationaalisten teorioiden avulla, kuten yliluottamuksella, laumasieluisuudella, virheellisillä arvioilla sekä prospektiteorialla.
Tutkimuksen ensimmäisessä vaiheessa käytettiin prosenttilaskentaa tutkimusmenetelmänä. Ensimmäisestä vaiheesta saatujen tulosten perusteella osakesäästämisen määrä oli kasvanut koronaviruspandemian aikana enemmän kuin normaalitilanteessa. Myös suomalaisten osakesäästäjien määrä oli kasvanut samassa suhteessa kuin kaikkien osakesäästäjien määrä. Muutokset suomalaisten omistusosuudessa eivät poikenneet koronaviruspandemian aikana.
Tutkimuksen toisessa vaiheessa käytettiin korrelaatioanalyysiä vertaamaan koronavirustartuntalukujen ja osakesäästäjien määrän muutosta kuukausitasolla vuosina 2020–2021. Tilastollisesti merkitykselliset korrelaatiot osoittivat, että samansuuntaisuutta oli koronavirustartuntaluvuilla sekä osakkeenomistajien määrällä.
Tutkimustulokset osoittavat, että COVID-19 pandemia on kasvattanut osakesäästämisen suosiota. Eri korona-aalloilla on ollut vaikutusta. Vakavammassa tautitilanteessa
osakesäästämisen suosio kasvoi ja tilanteen helpottaessa suosio vähentyi.
Käyttäytymisteorioilla voidaan selittää tutkimustuloksia. Sijoittajien luottamus osakemarkkinoita kohtaan säilyi ja kasvoi poikkeustilanteesta huolimatta. Yliluottamuksen teoria selittää sijoittajien luottamusta omaan kykyynsä arvioida markkinatilannetta sekä riskien aliarvioiminen. Osakkeita on voitu hankkia vain sen takia, koska näin muutkin toimivat markkinoilla. Tätä selittää laumasieluisuuden teoria. Edustavuusheuristiikka selittää myös luottamusta markkinoihin ja prospektiteoria puolestaan toimintaa epävarmassa tilanteessa.