Pientalojen yhteisen jätevedenpuhdistuksen toteutus ja taloudellisuus haja-asutusalueella

Abstract

Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, onko kiinteistöjen yhteinen jätevesijärjestelmä kannattava sijoitus taloudellisesti. Kannattavuus määriteltiin kokonaiskustannusten perusteella verrattaessa niitä kiinteistökohtaisen jätevesijärjestelmän kokonaiskustannuksiin. Kokonaiskustannuksissa otettiin huomioon alkuinvestointi jätevesijärjestelmään sekä sen käyttö- ja ylläpitokustannukset seuraavan kymmenen vuoden aikana.

Opinnäytetyössä vertailtiin yhteensä 16:ta eri järjestelmää. Vertailun perusteena käytettiin kokonaiskustannuksia ja soveltuvuutta kohteeseen järjestelmän koon ja teknisten ominaisuuksien perusteella.

Opinnäytetyö perustuu Suomen lakeihin ja asetuksiin sekä jäteveden käsittelyyn liittyvään kirjallisuuteen. Laki ympäristönsuojelulain muuttamisesta (196/2011) ja Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (209/2011) muuttivat merkittävästi jätevesien käsittelyvaatimuksia keväällä 2011. Kiinteistöille, joiden jätevesien käsittelyjärjestelmä ei täyttänyt uusia vaatimuksia, annettiin viiden vuoden siirtymäaika.

Opinnäytetyön tulos oli, että kiinteistöjen yhteinen jätevesijärjestelmä on kannattava investointi. Mikäli tarkastelu olisi tehty huomioimatta käyttökustannuksia, ero järjestelmien välillä ei olisi ollut näin suuri. Maasuodattamo osoittautui sekä yhteisenä että kiinteistökohtaisena järjestelmänä halvimmaksi. Ero järjestelmien kokonaiskustannuksissa oli 500 € kiinteistöä kohden. Pienpuhdistamoita vertailtaessa ero oli 2 750 € kiinteistöä kohden. Opinnäytetyössä tutkittiin myös kunnan vesihuoltolaitoksen jätevesiviemäriin rakennettavan paineviemärin kustannuksia. Paineviemärin rakentaminen ei tässä kohteessa ole järkevää.

The thesis was started by studying Finnish legislation and literature related to waste water treatment. The law on changing the Environmental Protection Act (196/2011) and the Government Decree on Treating Domestic Wastewater in Areas outside Sewer Networks (209/2011) changed the regulations of waste water treatment significantly in spring 2011. The properties, whose domestic waste water treatment system did not meet the new requirements, were given a five-year transition period.

The objective of this thesis was to study if a shared waste water system is a financially viable investment to single-family houses. The profitability of the investment was estimated by the total costs between shared and individual waste water systems. The total costs included the initial investments of the system, and also its operation and maintenance costs in the next ten years.

The study compared sixteen different systems in total. The comparison was based on the total costs of the system and its feasibility to the target building, on the basis of the size and technical specifications of the system.

The result of the study was that a shared waste water system is a viable investment for single-family houses. If the study had not paid attention to operation and maintenance costs, the differences between the systems would not have been so big. Ground filtration turned out to be the cheapest system. The difference between the total costs of the various systems was 500 € per property. When comparing small-scale waste water treatment plants, the difference was 2750 € per property. The thesis also examined the costs of building a pressure sewer connected to municipal waste water sewer networks. In the target building, it was not reasonable to build a pressure sewer.