Kestävän kehityksen osaamistarpeet tekniikan alalla Kaakkois-Suomessa
Luotolampi, Janita (2022)
Luotolampi, Janita
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022060214525
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022060214525
Tiivistelmä
Ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi tavoitteena on päästöjen puolittaminen tämän vuosikymmenen loppuun mennessä ja nettopäästöjen tulisi olla nollassa
vuoteen 2050 mennessä. Ilmastonmuutoksen hidastamisen yksi tärkeimmistä
keinoista on kestävä kehitys. Vuonna 1987 YK:n ympäristön ja kehityksen
maailmankomissio tiivisti kestävän kehityksen seuraavasti, kestävän kehityksen yhteiskunta on sellainen, joka tyydyttää nykyiset tarpeet vaarantamatta
tulevien sukupolvien kykyä tyydyttää omansa. Yrityksiltä vaaditaan selkeitä
toimia päästövähennysten aikaansaamiseksi, jotta voimme saavuttaa hiilineutraaliuden. Tämä edellyttää kestävän kehityksen osaamista yrityksissä.
Tässä työssä selvitettiin Kaakkois-Suomen tekniikan alan yritysten tulevaisuuden osaamistarpeita kestävästä kehityksestä. Tutkimuksen tarkoituksena oli
selvittää, mitä kestävän kehityksen teknologiat- koulutuksen tulee sisältää,
jotta koulutus vastaa työnantajien osaamistarpeisiin.
Tässä opinnäytetyössä käytettiin kvalitatiivista tutkimustapaa, tutkimus tehtiin
teemahaastatteluna ja strukturoituna lomakekyselynä Webropol-alustaa käyttäen. Lomakekysely lähetettiin aluksi 56:lle Kaakkois-Suomen tekniikan alan
yrityksen edustajalle, vastausaikaa oli 8 vuorokautta. Muistutusviesti lähetettiin
4 vuorokauden kuluttua, muistutusviestistä huolimatta vastaajien määrä oli vä-
häinen. Joten kysely lähetettiin vielä 10:en yritykseen ja vastausaikaa jatkettiin
neljällä vuorokaudella. Kyselyllä selvitettiin yritysten tulevaisuuden kestävän
kehityksen osaamistarpeita. Kyselyyn vastaajien määrä oli alhainen, vastausprosentti oli 7 %. Alhaisen vastausprosentin perusteella lomakekyselyn sijaan
olisi ollut hyvä käyttää jotain toista tutkimusmenetelmää.
Kyselyn vastausprosentista johtuen tutkimuksen tulos on suuntaa antava.
Vastausten perusteella voidaan todeta, että tulevaisuudessa tarvitaan maankäytön ja biodiversiteetin osaamista, lainsäädännön hallintaa, kokonaisuuksien hahmottamista, innovaatio-osaamista sekä kestävän maankäytön ja hiilensidontaosaamista. Tutkimusta voisi laajentaa kansainväliseksi selvittämällä
kumppanuusoppilaitoksilta, millaista osaamista tekniikan alalla tarvitaan esimerkiksi Pohjoismaissa.
vuoteen 2050 mennessä. Ilmastonmuutoksen hidastamisen yksi tärkeimmistä
keinoista on kestävä kehitys. Vuonna 1987 YK:n ympäristön ja kehityksen
maailmankomissio tiivisti kestävän kehityksen seuraavasti, kestävän kehityksen yhteiskunta on sellainen, joka tyydyttää nykyiset tarpeet vaarantamatta
tulevien sukupolvien kykyä tyydyttää omansa. Yrityksiltä vaaditaan selkeitä
toimia päästövähennysten aikaansaamiseksi, jotta voimme saavuttaa hiilineutraaliuden. Tämä edellyttää kestävän kehityksen osaamista yrityksissä.
Tässä työssä selvitettiin Kaakkois-Suomen tekniikan alan yritysten tulevaisuuden osaamistarpeita kestävästä kehityksestä. Tutkimuksen tarkoituksena oli
selvittää, mitä kestävän kehityksen teknologiat- koulutuksen tulee sisältää,
jotta koulutus vastaa työnantajien osaamistarpeisiin.
Tässä opinnäytetyössä käytettiin kvalitatiivista tutkimustapaa, tutkimus tehtiin
teemahaastatteluna ja strukturoituna lomakekyselynä Webropol-alustaa käyttäen. Lomakekysely lähetettiin aluksi 56:lle Kaakkois-Suomen tekniikan alan
yrityksen edustajalle, vastausaikaa oli 8 vuorokautta. Muistutusviesti lähetettiin
4 vuorokauden kuluttua, muistutusviestistä huolimatta vastaajien määrä oli vä-
häinen. Joten kysely lähetettiin vielä 10:en yritykseen ja vastausaikaa jatkettiin
neljällä vuorokaudella. Kyselyllä selvitettiin yritysten tulevaisuuden kestävän
kehityksen osaamistarpeita. Kyselyyn vastaajien määrä oli alhainen, vastausprosentti oli 7 %. Alhaisen vastausprosentin perusteella lomakekyselyn sijaan
olisi ollut hyvä käyttää jotain toista tutkimusmenetelmää.
Kyselyn vastausprosentista johtuen tutkimuksen tulos on suuntaa antava.
Vastausten perusteella voidaan todeta, että tulevaisuudessa tarvitaan maankäytön ja biodiversiteetin osaamista, lainsäädännön hallintaa, kokonaisuuksien hahmottamista, innovaatio-osaamista sekä kestävän maankäytön ja hiilensidontaosaamista. Tutkimusta voisi laajentaa kansainväliseksi selvittämällä
kumppanuusoppilaitoksilta, millaista osaamista tekniikan alalla tarvitaan esimerkiksi Pohjoismaissa.