Tietokannan käyttö instrumentointisuunnittelussa

Abstract

Suunnittelutoimisto PCS-Engineering käyttää instrumentointisuunnittelussa tarvittavien tietojen käsittelyn apuna Microsoft Accessiin pohjautuvaa tietokantaa PCSGeniä. Kyseisen tietokannan käyttö oli kuitenkin muodostunut hankalaksi selkeän ohjeistuksen puuttuessa, miten instrumentointiprojektin tietokantaosuus tulisi viedä lävitse. Tehtäväksi muodostui ongelman pohjalta kohta kohdalta etenevän ohjeistuksen teko, jota noudattamalla tietokantaan saadaan kaikki instrumentointiprojektin kannalta oleellinen tieto ilman ongelmia. Tavoitteena oli saada kattava ja yksityiskohtainen ohjeistus, jonka avulla uudet suunnittelijat, pystyvät perehtymään tietokantaan ja tekemään työtä tietokannassa mahdollisimman itsenäisesti instrumentointiprojektin tietoja käsitellessään. Ohjeistuksen teon yhtenä tavoitteena oli tarjota ratkaisuja mahdollisiin ongelmatilan-teisiin, mitä tietokannan täytön aikana voi tulla eteen. Ohjeistuksen tekemisen ohessa tarkoituksena oli tehdä tietokannan siivousta ja tietokannan muokkaamista yksinkertaisemmaksi.

Ohjeistuksen teko aloitettiin samaan aikaan instrumentointiprojektin kanssa, jossa käytettiin PCSGeniä tietokantatyökaluna instrumenttien tietojen ja piirityyppitietojen hallinnassa. Käytännössä ohjeen teko tapahtui tutkimuksena, joka eteni yhtä aikaa instrumentointiprojektin kanssa. Ohjeistuksen teko muodosti yhdessä instrumenttien tietojen käsittelyn kanssa tutkimuksen kulmakivet. Tutkimuksen edetessä oleellisimmat tiedot tietokannan käyttöön ja täyttöön saatiin suullisesti tai kirjallisesti kokeneemmilta käyttäjiltä. Toinen merkittävästi ohjeistuksen sisältöön vaikuttanut tapa hankkia tietoa oli käytännön testaaminen. Käytännössä testaaminen tarkoitti uusien objektien ja yhteyksien luontia, sekä erilaisten tietojen lisäämistä ja poistamista koemielessä. Ohjeistuksen teossa ilmeni laajasti kehittämistutkimuksen piirteitä, kun käytännön työ yhdistettiin teoreettiseen pohjaan.

Työn toimeksiantaja sai ohjeistuksen, joka käy instrumentointiprojektin tietokantaosuuden kattavasti läpi kohta kohdalta. On vielä tässä vaiheessa mahdotonta sanoa, lyheneekö tietokantaosuuteen menevä aika ohjeistuksen avulla, tai onko uuden suunnittelijan ote työskentelyyn aiempaa itsenäisempi. Tutkimuksen lopputuloksena kuitenkin mahdollisuudet instrumentointiprojektin tietokantaosuuden entistä nopeampaan läpivientiin, sekä uusien suunnittelijoiden nopeaan perehdytykseen ovat nyt huomattavan paljon paremmat kuin aikaisemmin. Tietokannan siivous jäi puolitiehen teknisten haasteiden vuoksi, mutta tutkimuksen aikana eteen tulleet selvät kehityskohteet koottiin yhteen. Kehityskohteista luotiin kehitysehdotus, jonka avulla tietokantaa voidaan muokata jatkossa entistä käyttäjäystävällisemmäksi ja helpommaksi kokonaisuudeksi. Toimeksiantajan toiveesta kehitysehdotukset toteutetaan myöhemmässä vaiheessa.