Reaktionopeus ja silmä-käsikoordinaatio e-urheilussa : Integroiva kirjallisuuskatsaus
Puustinen, Sanna (2022)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022052912916
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022052912916
Tiivistelmä
Elektronisessa urheilussa (e-urheilu) hyvä silmä-käsikoordinaatio ja nopea vasteen tuottaminen visuaaliseen ärsykkeeseen ovat keskeisiä taitoja. Taidot kehittyvät pelaamisen myötä, mutta niitä pyritään myös harjoittamaan kuten muussakin huippu-urheilussa.
Opinnäytetyön tavoitteena oli integroivan kirjallisuuskatsauksen keinoin tarkastella reaktioajan ja silmä-käsikoordinaation mittaamista ja harjoittamista e-urheilussa. Aineiston hankinta tapahtui sisäänotto- ja poissulkukriteerien mukaisesti viidestä tietokannasta; Proquest Centralista, Elsevier Science Directistä, ResearchGatesta, esportresearch.netistä sekä Google Scholarista. Mukaan valittiin 6 tutkimusta 10 100:sta. Aineistoa analysoitiin teoriaohjaavan sisällönanalyysin avulla, ja aineisto jaettiin neljään kategoriaan mitattujen ominaisuuksien mukaan. Tutkimuksissa esiin nousivat silmä-käsikoordinaatio, yksinkertainen reaktionopeus, valintareaktionopeus sekä reaktionopeuden ja silmä-käsikoordinaation yhdistäminen. Yksinkertaista ja valintareaktioaikaa mittaavissa testeissä e-urheilijoiden tulokset olivat pääasiassa nopeampia kuin henkilöillä, jotka eivät pelanneet videopelejä. Urheilijoiden ja e-urheilijoiden tulokset reaktionopeutta mittaavissa testeissä olivat hyvin samankaltaisia. Reaktioaikaa ja silmä-käsikoordinaatiota yhdistävissä visuomotorista nopeutta ja tarkkuutta mittaavissa suorituksissa saatiin parhaiten esiin erot pelaajien taitotasoissa. Silmä-käsikoordinaatiota mittaavissa nopeus-tarkkuustehtävissä e-urheilijat suoriutuivat ei-pelaajien kanssa samalla tarkkuudella, mutta nopeammalla liikeajalla. Yleisesti silmä-käsikoordinaatiota mittaavat näppäryystestit eivät tuottaneet eroa testattujen ryhmien välille. Reaktionopeuden ja silmä-käsikoordinaation harjoittamisessa yksittäisen pelitaidon harjoittelulla, kehitystä tapahtui kaikilla taitotasoilla, mutta suurin kehitys saatiin matalan taitotason pelaajilla.
Kirjallisuuskatsauksen perusteella todettiin, että parhaiten e-urheilijan taitotasoa mittaavat lajinomaiset reaktionopeutta ja tarkkuutta yhdistävät testit. Erilaisilla reaktioaikamittauksilla e-urheilijoiden reaktioaikaominaisuuksia voidaan verrata esimerkiksi urheilijoihin. Silmä-käsikoordinaatiota mittaavat näppäryystestit
katsottiin e-urheilun kontekstiin sopimattomaksi. Reaktionopeuden ja silmä-käsikoordinaation harjoittamisesta ei voitu aineiston perusteella vetää johtopäätöksiä.
Opinnäytetyön tavoitteena oli integroivan kirjallisuuskatsauksen keinoin tarkastella reaktioajan ja silmä-käsikoordinaation mittaamista ja harjoittamista e-urheilussa. Aineiston hankinta tapahtui sisäänotto- ja poissulkukriteerien mukaisesti viidestä tietokannasta; Proquest Centralista, Elsevier Science Directistä, ResearchGatesta, esportresearch.netistä sekä Google Scholarista. Mukaan valittiin 6 tutkimusta 10 100:sta. Aineistoa analysoitiin teoriaohjaavan sisällönanalyysin avulla, ja aineisto jaettiin neljään kategoriaan mitattujen ominaisuuksien mukaan. Tutkimuksissa esiin nousivat silmä-käsikoordinaatio, yksinkertainen reaktionopeus, valintareaktionopeus sekä reaktionopeuden ja silmä-käsikoordinaation yhdistäminen. Yksinkertaista ja valintareaktioaikaa mittaavissa testeissä e-urheilijoiden tulokset olivat pääasiassa nopeampia kuin henkilöillä, jotka eivät pelanneet videopelejä. Urheilijoiden ja e-urheilijoiden tulokset reaktionopeutta mittaavissa testeissä olivat hyvin samankaltaisia. Reaktioaikaa ja silmä-käsikoordinaatiota yhdistävissä visuomotorista nopeutta ja tarkkuutta mittaavissa suorituksissa saatiin parhaiten esiin erot pelaajien taitotasoissa. Silmä-käsikoordinaatiota mittaavissa nopeus-tarkkuustehtävissä e-urheilijat suoriutuivat ei-pelaajien kanssa samalla tarkkuudella, mutta nopeammalla liikeajalla. Yleisesti silmä-käsikoordinaatiota mittaavat näppäryystestit eivät tuottaneet eroa testattujen ryhmien välille. Reaktionopeuden ja silmä-käsikoordinaation harjoittamisessa yksittäisen pelitaidon harjoittelulla, kehitystä tapahtui kaikilla taitotasoilla, mutta suurin kehitys saatiin matalan taitotason pelaajilla.
Kirjallisuuskatsauksen perusteella todettiin, että parhaiten e-urheilijan taitotasoa mittaavat lajinomaiset reaktionopeutta ja tarkkuutta yhdistävät testit. Erilaisilla reaktioaikamittauksilla e-urheilijoiden reaktioaikaominaisuuksia voidaan verrata esimerkiksi urheilijoihin. Silmä-käsikoordinaatiota mittaavat näppäryystestit
katsottiin e-urheilun kontekstiin sopimattomaksi. Reaktionopeuden ja silmä-käsikoordinaation harjoittamisesta ei voitu aineiston perusteella vetää johtopäätöksiä.