Työtyytyväisyyskysely ProMesta Henkilöstöpalvelut Oy:n vuokratyöntekijöille
Paavola, Jenna-Lee (2022)
Paavola, Jenna-Lee
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022060214865
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022060214865
Tiivistelmä
Opinnäytetyö ja sen tutkimus koostui toimeksiantoyrityksen työntekijöiden työhyvinvoinnin tason selvittämisestä sekä tutkimuksen esiin tuomista kehityskohteista. Yleisen työntekijäpulan kasvaessa ja osaavien työntekijöiden löytämisen hankaloituessa työhyvinvoinnin taso sekä se, mitä yritys tekee työhyvinvointia edistääkseen, on enemmissä määrin tärkeä kilpailuetu työnantajalle.
Opinnäytetyössä määriteltiin vuokratyö, sen edut ja haitat niin työntekijälle, työnantajalle kuin käyttäjäyritykselle sekä työhyvinvoinnin perusteet. Tietoperustana käytettiin Työturvallisuuskeskus TTK:n työhyvinvoinnin portaita, jonka perusteella tutkimuksen kyselyä rajattiin kolmeen osa-alueeseen: johtamiseen, työn miellyttävyyteen, viihtyvyyteen ja kuormittavuuteen sekä työterveysriskien arviointiin ja hallintaan.
Tutkimuksessa teetettiin verkkopohjainen kysely toimeksiantoyrityksen työntekijöille, jotka olivat olleet yrityksellä töissä vuosien 2021–2022 aikana kyselyn teettämiseen mennessä. Kyselyyn vastasi 33 työntekijää. Kysely sisälsi sekä määrällisiä että laadullisia kysymyksiä ja se teetettiin toukokuussa 2022.
Toimeksiantoyritys toimi henkilöstöpalvelualalla, mikä toi haasteita työhyvinvoinnin tasoon. Tutkimuksen perusteella toimeksiantoyrityksen työntekijöiden työhyvinvointi oli hyvällä tasolla, mutta poikkeuksia tietoperustaan toi muun muassa motivaation lähteet työntekijöillä.
Tutkimuksessa vahvistettiin tietoperustassa todettu informaation tärkeys kaikkein vuokratyöhön liittyvien osapuolien kesken ja tämän olevan yksi toimeksiantoyrityksen kehityskohteista, mikä nousi tutkimuksessa esiin. Vastaajat olivat tyytyväisiä omaan työnkuvaan ja toimeksiantoyrityksen tavoitettavuuteen, mutta odotetusti työyhteisöön kuuluvuuden tunnetta jäi kaipaamaan melkein neljäosa vastaajista.
Työympäristö ja työn fyysinen rasittavuus koettiin isoimmiksi työturvallisuusriskeiksi omassa työssä, mutta itse työtapaturmien riski oli vastaajien mielestä pienen tai keskisuuren tasolla. Odotettua paremmat tulokset tuli myös vastaajien kokemuksesta työntekopaikan tai työtehtävien vaihtuvuuden henkisestä rasituksesta, ainoastaan noin 20 prosenttia vastaajista koki olevansa täysin tai melkein täysin samaa mieltä väitteen kanssa.
Tutkimusta ja sen tuloksia hyödynnetään jatkossa toimeksiantoyrityksen liiketoiminnassa tarkastelemalla esiin tulleita kehityskohteita ja käyttämällä hyvää työhyvinvoinnin tasoa kilpailuetuna. Lisäksi tutkimuksessa kerättyä dataa voidaan käyttää vertailukohteena, jos toimeksiantoyritys teettää jatkokyselyn seuratakseen työhyvinvoinnin kehittymistä.
Opinnäytetyössä määriteltiin vuokratyö, sen edut ja haitat niin työntekijälle, työnantajalle kuin käyttäjäyritykselle sekä työhyvinvoinnin perusteet. Tietoperustana käytettiin Työturvallisuuskeskus TTK:n työhyvinvoinnin portaita, jonka perusteella tutkimuksen kyselyä rajattiin kolmeen osa-alueeseen: johtamiseen, työn miellyttävyyteen, viihtyvyyteen ja kuormittavuuteen sekä työterveysriskien arviointiin ja hallintaan.
Tutkimuksessa teetettiin verkkopohjainen kysely toimeksiantoyrityksen työntekijöille, jotka olivat olleet yrityksellä töissä vuosien 2021–2022 aikana kyselyn teettämiseen mennessä. Kyselyyn vastasi 33 työntekijää. Kysely sisälsi sekä määrällisiä että laadullisia kysymyksiä ja se teetettiin toukokuussa 2022.
Toimeksiantoyritys toimi henkilöstöpalvelualalla, mikä toi haasteita työhyvinvoinnin tasoon. Tutkimuksen perusteella toimeksiantoyrityksen työntekijöiden työhyvinvointi oli hyvällä tasolla, mutta poikkeuksia tietoperustaan toi muun muassa motivaation lähteet työntekijöillä.
Tutkimuksessa vahvistettiin tietoperustassa todettu informaation tärkeys kaikkein vuokratyöhön liittyvien osapuolien kesken ja tämän olevan yksi toimeksiantoyrityksen kehityskohteista, mikä nousi tutkimuksessa esiin. Vastaajat olivat tyytyväisiä omaan työnkuvaan ja toimeksiantoyrityksen tavoitettavuuteen, mutta odotetusti työyhteisöön kuuluvuuden tunnetta jäi kaipaamaan melkein neljäosa vastaajista.
Työympäristö ja työn fyysinen rasittavuus koettiin isoimmiksi työturvallisuusriskeiksi omassa työssä, mutta itse työtapaturmien riski oli vastaajien mielestä pienen tai keskisuuren tasolla. Odotettua paremmat tulokset tuli myös vastaajien kokemuksesta työntekopaikan tai työtehtävien vaihtuvuuden henkisestä rasituksesta, ainoastaan noin 20 prosenttia vastaajista koki olevansa täysin tai melkein täysin samaa mieltä väitteen kanssa.
Tutkimusta ja sen tuloksia hyödynnetään jatkossa toimeksiantoyrityksen liiketoiminnassa tarkastelemalla esiin tulleita kehityskohteita ja käyttämällä hyvää työhyvinvoinnin tasoa kilpailuetuna. Lisäksi tutkimuksessa kerättyä dataa voidaan käyttää vertailukohteena, jos toimeksiantoyritys teettää jatkokyselyn seuratakseen työhyvinvoinnin kehittymistä.