3-5-vuotiaiden tunnetaitojen tukeminen varhaiskasvatuksessa

Abstract

Varhaiskasvatuksen toimintaympäristössä lapsilla tulee olla mahdollisuuksia tunnetaitojen harjoitteluun varhaiskasvattajien tuella. Opinnäytetyössä tarkoituksena oli selvittää 3–5-vuotiaiden lasten tunnetaitoja, kokemuksia vuorovaikutuksesta sekä näiden tukemiseen liittyviä menetelmiä. Opinnäytetyön tavoitteena oli saada tietoa 3–5-vuotiaiden tunnetaidoista ja niitä vahvistavasta toiminnasta varhaiskasvatusryhmässä.

Opinnäytetyö toteutettiin käyttäen toiminnallista tutkintaotetta. Tutkimusympäristönä oli pälkäneläinen varhaiskasvatusryhmä. Tutkimusaineisto kerättiin ideariihen avulla, jossa varhaiskasvattajat vastasivat anonyymisti valmiiden teemojen mukaisesti. Aineistona käytettiin lisäksi lasten tunnetaitotuokioista saatuja havaintoja.

Varhaiskasvattajien rooli lasten tunnetaitojen kehittymisessä ja ylläpitämisessä kuvattiin yksilöllisenä tukena ja aktiivisena empaattisena työotteena arjen eri tilanteissa. Tunnetaitojen tukemisessa painottuvat lapsen yksilöllisten tarpeiden huomioiminen sekä toimintaympäristön emotionaalinen turvallisuus. Varhaiskasvattajien yhteinen reflektointi sekä tunnetaitojen tietoisen harjoittelun lisääminen koettiin tärkeäksi. Tutkimustulosten perusteella varhaiskasvatusympäristössä on käytössä monia lasten tunnetaitoja tukevia menetelmiä ja lähtökohdat kehittämistyölle ovat hyvät.

Opinnäytetyön johtopäätöksissä voitiin todeta, että tunnetaitoihin liittyvien piirteiden tunnistaminen, vuorovaikutustilanteiden havainnointi sekä tunteiden näyttämisen mallintaminen auttavat varhaiskasvattajia toimimaan lasten tunnetaitojen vahvistamisen tukena ja kehittämään heidän tunnetaitojaan sosiaalisessa vuorovaikutuksessa. Varhaiskasvattajien tunnetaito-osaamista voisi vahvistaa koulutuksen avulla ja tunnetaitohetkiä voisi lisätä pedagogisesti suunniteltuun toimintaan.

In early childhood education, children should have opportunities to practice their emotional skills, under adults’ instruction. This research examined methods, which support the emotional skills on 3 to 5-year-old children and on their experiences of interaction. The goal was to obtain information on the above-mentioned details in an early childhood education group.

The research was conducted using the functional research method. The environment was a group of early childhood education children in Pälkäne. The research material was collected by an anonymous questionnaire distributed to the instructors. They responded according to eight given themes and based on observations from the special emotional skills play moments.

The research showed that the role of the instructors in developing and maintaining the children`s emotional skills was described as individual help and an active empathic way of interacting with the children on a daily basis. When supporting a child’s emotional skills, it is important to be aware of the personal needs of the child and the emotional safety of the environment you are working in.

As a conclusion it can be noted that the identification of the features of emotional skills and the modelling of how to show one’s emotions help the early education instructors to work so that they are supporting the children in showing emotions the right way, the way that develops children`s skills when interacting.

As a development idea, the instructors and teachers could receive more educational material and participate in trainings concerning emotional skills. More actual practice for children where the emotional skills are in in the center should also be increased.