Geneerisen perehdytysmallin luominen ravintola-alalle
Maijanen, Verne (2022)
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022060214923
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022060214923
Tiivistelmä
Perehdytyksellä ja sen laadulla on ravintola-alalla iso merkitys. Onnistuneella perehdytyksellä voidaan vaikuttaa työntekijöiden motivaatioon ja yleiseen hyvinvointiin työssä. Epäonnistuneella perehdytyksellä voidaan huonoimmassa tapauksessa ajaa työntekijä vaihtamaan työpaikkaa tai alaa. Yleisesti perehdytyksellä on iso merkitys työntekijäkokemuksessa. Aihe on jatkuvasti ajankohtainen, sillä perehdytyksellä on iso vaikutus alan työntekijöihin ja vetovoimaisuuteen.
Tämän tutkimustyyppisen opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia olisiko ravintola-alalle mahdollista kehittää geneerinen perehdytysmalli, jota voitaisiin hyödyntää tai käyttää perehdytyksen pohjana erilaisissa toimintaympäristöissä. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää minkälainen kyseinen perehdytysmalli olisi ja valmis opinnäytetyö ja tutkimustulos voisivat toimia viitekehyksenä lopulliselle produktille, eli geneeriselle perehdytysmallille tai -oppaalle. Työn ensimmäisenä alatavoitteena oli selvittää mitä asioita perehdytysmallin tulisi pitää sisällään. Toisena alatavoitteena oli selvittää mitkä asiat ovat perehdytyksessä tärkeitä. Kolmantena alatavoitteena oli selvittää miten työkokemus tulisi
huomioida perehdytyksessä.
Tutkimuksen teoreettinen viitekehys koostui perehdyttämisestä, perehdytysprosessista sekä oppimisesta työssä. Aineisto kerättiin laadullisten eli kvalitatiivisten menetelmien keinoin puolistrukturoidulla teemahaastattelulla. Tutkittavaksi valittiin ravintola-alalla työskenteleviä, kokemukseltaan eri tasoisia henkilöitä, joilla viimeisimmästä perehdytyksestä ei ollut kulunut liian pitkää aikaa. Haastatteluihin osallistui kaikkiaan kymmenen henkilöä. Tehty tutkimus ja haastatteluista saatu aineisto osoittivat perehdytyksen nykytilan kaipaavan kehittämistä.
Tutkimustulosten mukaan geneeriselle perehdytysmallille olisi ravintola-alalla käyttöä. Perehdytyksessä tärkeimpiä yksittäisiä asioita olivat suunnitelmallisuus, perehdytyksen yksilökohtainen muotoilu ja osaamisen kehittäminen. Perehdytyksen riittävällä kestolla ja selkeällä vastuunjaolla oli myös vaikutusta sen onnistumiseen. Tietoperusta tuki haastatteluissa esiin nousseita asioita monin tavoin. Ravintola-alan perehdytyksen nykytila ei ole parhaalla mahdollisella tasolla. Perehdytykseen ja sen kehittämiseen tulisi kiinnittää enemmän huomiota työntekijäkokemuksen parantamiseksi, motivaation ylläpitämiseksi ja osaavien työntekijöiden pitämiseksi alalla.
Tämän tutkimustyyppisen opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia olisiko ravintola-alalle mahdollista kehittää geneerinen perehdytysmalli, jota voitaisiin hyödyntää tai käyttää perehdytyksen pohjana erilaisissa toimintaympäristöissä. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää minkälainen kyseinen perehdytysmalli olisi ja valmis opinnäytetyö ja tutkimustulos voisivat toimia viitekehyksenä lopulliselle produktille, eli geneeriselle perehdytysmallille tai -oppaalle. Työn ensimmäisenä alatavoitteena oli selvittää mitä asioita perehdytysmallin tulisi pitää sisällään. Toisena alatavoitteena oli selvittää mitkä asiat ovat perehdytyksessä tärkeitä. Kolmantena alatavoitteena oli selvittää miten työkokemus tulisi
huomioida perehdytyksessä.
Tutkimuksen teoreettinen viitekehys koostui perehdyttämisestä, perehdytysprosessista sekä oppimisesta työssä. Aineisto kerättiin laadullisten eli kvalitatiivisten menetelmien keinoin puolistrukturoidulla teemahaastattelulla. Tutkittavaksi valittiin ravintola-alalla työskenteleviä, kokemukseltaan eri tasoisia henkilöitä, joilla viimeisimmästä perehdytyksestä ei ollut kulunut liian pitkää aikaa. Haastatteluihin osallistui kaikkiaan kymmenen henkilöä. Tehty tutkimus ja haastatteluista saatu aineisto osoittivat perehdytyksen nykytilan kaipaavan kehittämistä.
Tutkimustulosten mukaan geneeriselle perehdytysmallille olisi ravintola-alalla käyttöä. Perehdytyksessä tärkeimpiä yksittäisiä asioita olivat suunnitelmallisuus, perehdytyksen yksilökohtainen muotoilu ja osaamisen kehittäminen. Perehdytyksen riittävällä kestolla ja selkeällä vastuunjaolla oli myös vaikutusta sen onnistumiseen. Tietoperusta tuki haastatteluissa esiin nousseita asioita monin tavoin. Ravintola-alan perehdytyksen nykytila ei ole parhaalla mahdollisella tasolla. Perehdytykseen ja sen kehittämiseen tulisi kiinnittää enemmän huomiota työntekijäkokemuksen parantamiseksi, motivaation ylläpitämiseksi ja osaavien työntekijöiden pitämiseksi alalla.