Prosessiarkkitehtuurikäsikirja
Häyrinen, Janne (2022)
Häyrinen, Janne
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022060214788
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022060214788
Tiivistelmä
Tämä kehittämistyö toteutettiin Elmonet Oy:lle. Työn tavoitteena oli kehittää PK-yritykselle sopiva, selkeä ja koko organisaatiolle yhdenmukainen ohjeistus prosessien kuvaamiselle ja kehittämiselle, ja löytää toimeksiantajan liiketoiminnan kannalta oleellisia huomioita prosessityöhön liittyen.
Työn tarkoitus oli olemassa olevan kirjallisuuden ja käytännön työssä havaittujen kokemusten pohjalta muodostaa toimeksiantajan käyttöön prosessiarkkitehtuurikäsikirja. Lisäksi työn aikana etsittiin keinoja, joiden avulla voidaan ratkaista päivittäisessä prosessityössä havaittuja ongelmia.
Työ toteutettiin konstruktiivisena tutkimuksena. Olemassa olevan kirjallisuuden lisäksi organisaatiolta kerättiin dataa päivittäisistä työntekoa ja prosesseja häiritsevistä puutteista ja ongelmista. Työssä tutkittiin prosessien kuvaamiseen, kehittämiseen ja mittaamiseen liittyvää teoriaa ja sitä, miten prosessit on aiemmin toimeksiantajalla kuvattu. Lisäksi tutkittiin sitä, miten prosesseissa huomioidaan yrityksen strategia ja visio. Organisaatiolta kerätyn datan analysoinnilla saatiin käsitys siitä, mitkä seikat aiheuttavat nykyisiä ongelmia päivittäisessä työssä ja miten niihin olisi mahdollista vaikuttaa.
Työn tuloksena syntyi käsikirja, joka sisältää toimeksiantajayritykselle ohjeistuksen ja mallit siitä, miten prosessityötä yrityksessä jatkossa tullaan tekemään. Käsikirjaan poimittiin tunnettuja tapoja prosessien kuvaamiseen, kehittämiseen ja mittaamiseen, ja muokattiin näistä toimeksiantajan päivittäiseen toimintaan sopivat mallit. Lisäksi yrityksen strategia ja visio saatiin tuotua osaksi toimeksiantajan prosessiarkkitehtuuria.
Kehittämistyöstä rajattiin ulos varsinainen prosessien suunnittelu- ja dokumentointityö. Käsikirja antaa kuitenkin hyvät ohjeet tälle työlle jatkossa. Tulevaisuudessa järjestelmärajapintojen kehittäminen ja osittainen töiden automatisointi voisi mahdollistaa kustannustehokkaammat prosessit.
Työn tarkoitus oli olemassa olevan kirjallisuuden ja käytännön työssä havaittujen kokemusten pohjalta muodostaa toimeksiantajan käyttöön prosessiarkkitehtuurikäsikirja. Lisäksi työn aikana etsittiin keinoja, joiden avulla voidaan ratkaista päivittäisessä prosessityössä havaittuja ongelmia.
Työ toteutettiin konstruktiivisena tutkimuksena. Olemassa olevan kirjallisuuden lisäksi organisaatiolta kerättiin dataa päivittäisistä työntekoa ja prosesseja häiritsevistä puutteista ja ongelmista. Työssä tutkittiin prosessien kuvaamiseen, kehittämiseen ja mittaamiseen liittyvää teoriaa ja sitä, miten prosessit on aiemmin toimeksiantajalla kuvattu. Lisäksi tutkittiin sitä, miten prosesseissa huomioidaan yrityksen strategia ja visio. Organisaatiolta kerätyn datan analysoinnilla saatiin käsitys siitä, mitkä seikat aiheuttavat nykyisiä ongelmia päivittäisessä työssä ja miten niihin olisi mahdollista vaikuttaa.
Työn tuloksena syntyi käsikirja, joka sisältää toimeksiantajayritykselle ohjeistuksen ja mallit siitä, miten prosessityötä yrityksessä jatkossa tullaan tekemään. Käsikirjaan poimittiin tunnettuja tapoja prosessien kuvaamiseen, kehittämiseen ja mittaamiseen, ja muokattiin näistä toimeksiantajan päivittäiseen toimintaan sopivat mallit. Lisäksi yrityksen strategia ja visio saatiin tuotua osaksi toimeksiantajan prosessiarkkitehtuuria.
Kehittämistyöstä rajattiin ulos varsinainen prosessien suunnittelu- ja dokumentointityö. Käsikirja antaa kuitenkin hyvät ohjeet tälle työlle jatkossa. Tulevaisuudessa järjestelmärajapintojen kehittäminen ja osittainen töiden automatisointi voisi mahdollistaa kustannustehokkaammat prosessit.