Havaintoja pirkanmaalaisten metsänomistajien näkemyksistä jatkuvan metsänkasvatuksen menetelmään
Satoniitty, Annina (2022)
Satoniitty, Annina
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022060214814
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022060214814
Tiivistelmä
Vuoden 2014 metsälain muutos lisäsi metsänomistajien valinnanvapautta käyttää erilaisia metsänkäsittelytapoja, kun jatkuva kasvatus menetelmänä sallittiin lakimuutoksen myötä. Lakimuutos ja sen tuomat mahdollisuudet ovat lisänneet metsänomistajien tiedon tarvetta eri metsänkäsittelyvaihtoehdoista, erityisesti jatkuvasta kasvatuksesta.
Tampereen ammattikorkeakoulu ja Suomen metsäkeskuksen läntinen palvelualue ovat yhteisessä JATKAS – Jatkuvaa kasvatusta Pirkanmaan metsiin -koulutushankkeessaan tarjonneet koulutusta sekä uusinta tutkimustietoa jatkuvasta kasvatuksesta pirkanmaalaisille metsänomistajille ja metsäalan ammattilaisille vuosina 2020–2022. Tässä opinnäytetyössä selvitettiin pirkanmaalaisten metsänomistajien tietämystä sekä asenteita jatkuvaan kasvatukseen osana kyseistä hanketta. Työ toteutettiin sähköisenä kyselytutkimuksena syksyllä 2020.
Valtaosalle kyselyyn vastanneista metsänomistajista jatkuvan kasvatuksen menetelmä oli varsin tuttu. Tulosten perusteella metsänomistajat olivat keskimääräistä kiinnostuneempia jatkuvasta kasvatuksesta, ja puolet heistä kertoi käyttäneensä menetelmää metsissään. Vaikka tasaikäisrakenteisen metsän metsänhoito- ja hakkuutapoihin oltiin pääosin tyytyväisiä, pidettiin jatkuvan kasvatuksen menetelmää erityisesti luonnon sekä vesistöjen kannalta parempana vaihtoehtona. Metsäneuvontaa tarjoavien tahojen sijaan tietoa jatkuvasta kasvatuksesta oli vastaavasti saatu pääasiassa metsäalan lehdistä sekä tutkimuksista. Tämä voitiin nähdä kyselyyn vastanneiden metsänomistajien kokemuksena siitä, etteivät metsäammattilaiset juurikaan tarjoa jatkuvaa kasvatusta vaihtoehtona neuvontatilanteissa. Tämän ja aiempien tutkimustulosten valossa on nähtävissä, että metsäneuvonnan sisällön painotuksessa sekä erilaisten vaihtoehtojen näkyväksi tekemisessä on vielä kehitettävää. Tämän vuoksi ammattilaisten suhtautumista jatkuvaan kasvatukseen sekä mahdollista tarvetta lisäkoulutukseen voisi kartoittaa tarkemmin.
Kyselyyn vastanneiden määrän jäätyä alhaiseksi tuloksia ei voida yleistää koskemaan kaikkien pirkanmaalaisten metsänomistajien näkemyksiä jatkuvasta kasvatuksesta. Kysely toi kuitenkin hyvin esille aiheesta kiinnostuneiden metsänomistajien taustoja, tavoitteita, kiinnostuneisuutta sekä asenteita, jotka olivat samansuuntaisia aiemman tutkimustiedon kanssa.
Tampereen ammattikorkeakoulu ja Suomen metsäkeskuksen läntinen palvelualue ovat yhteisessä JATKAS – Jatkuvaa kasvatusta Pirkanmaan metsiin -koulutushankkeessaan tarjonneet koulutusta sekä uusinta tutkimustietoa jatkuvasta kasvatuksesta pirkanmaalaisille metsänomistajille ja metsäalan ammattilaisille vuosina 2020–2022. Tässä opinnäytetyössä selvitettiin pirkanmaalaisten metsänomistajien tietämystä sekä asenteita jatkuvaan kasvatukseen osana kyseistä hanketta. Työ toteutettiin sähköisenä kyselytutkimuksena syksyllä 2020.
Valtaosalle kyselyyn vastanneista metsänomistajista jatkuvan kasvatuksen menetelmä oli varsin tuttu. Tulosten perusteella metsänomistajat olivat keskimääräistä kiinnostuneempia jatkuvasta kasvatuksesta, ja puolet heistä kertoi käyttäneensä menetelmää metsissään. Vaikka tasaikäisrakenteisen metsän metsänhoito- ja hakkuutapoihin oltiin pääosin tyytyväisiä, pidettiin jatkuvan kasvatuksen menetelmää erityisesti luonnon sekä vesistöjen kannalta parempana vaihtoehtona. Metsäneuvontaa tarjoavien tahojen sijaan tietoa jatkuvasta kasvatuksesta oli vastaavasti saatu pääasiassa metsäalan lehdistä sekä tutkimuksista. Tämä voitiin nähdä kyselyyn vastanneiden metsänomistajien kokemuksena siitä, etteivät metsäammattilaiset juurikaan tarjoa jatkuvaa kasvatusta vaihtoehtona neuvontatilanteissa. Tämän ja aiempien tutkimustulosten valossa on nähtävissä, että metsäneuvonnan sisällön painotuksessa sekä erilaisten vaihtoehtojen näkyväksi tekemisessä on vielä kehitettävää. Tämän vuoksi ammattilaisten suhtautumista jatkuvaan kasvatukseen sekä mahdollista tarvetta lisäkoulutukseen voisi kartoittaa tarkemmin.
Kyselyyn vastanneiden määrän jäätyä alhaiseksi tuloksia ei voida yleistää koskemaan kaikkien pirkanmaalaisten metsänomistajien näkemyksiä jatkuvasta kasvatuksesta. Kysely toi kuitenkin hyvin esille aiheesta kiinnostuneiden metsänomistajien taustoja, tavoitteita, kiinnostuneisuutta sekä asenteita, jotka olivat samansuuntaisia aiemman tutkimustiedon kanssa.