Työterveyshuollon TANO –prosessin digitalisoiminen
Kronqvist, Johanna (2022)
Kronqvist, Johanna
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022060314964
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022060314964
Tiivistelmä
Terveydenhuollossa käytetään teknologiaa ja digitalisaatiota hyödyksi sairauksien hoidossa sekä ennalta ehkäisevässä terveydenhuollossa. Opinnäytetyön tavoitteena oli digitalisoida työterveyshuollon tietojen anto, neuvonta ja ohjaus (TANO) -prosessi. Tarkoituksena oli muuttaa työterveyshuolto Työplussan paperinen dokumenttiaineisto digitaaliseen muotoon ja HealthFOX sovelluksessa käytettäväksi. Opinnäytetyössä pyrittiin selvittämään, miten ammattihenkilö voi toteuttaa TANO-prosessia vaikuttavammin digitalisaation avulla ja miten digitalisaatio lisää asiakkaan aktiivisuutta omassa TANO-prosessissa.
Aineisto kerättiin strukturoiduilla sähköisillä kyselyillä, jotka sisälsivät myös avoimia kysymyksiä. Tutkimukseen valittiin Työplussan Kokkolan toimipisteen työfysioterapeutit (n=6) ja asiakkaat (n=20) valikoituivat satunnaisotoksena ja Työplussan ryhmä TANO-toimintaan osallistuvista. Kehittämistyön menetelmänä käytettiin konstruktiivista tutkimusotetta. Tutkimuksen lähestymistapa oli mixed methods research, jossa kvantitatiivista osuutta täydennettiin kuvailevilla tunnusluvuilla. Aineisto analysoitiin luokittelemalla ja teemoittelemalla.
Tutkimustulosten perusteella voidaan todeta työterveyshuollon ammattilaisten olevan motivoituneita ottamaan digitaalinen työkalu käyttöön vastaanotolla tapahtuvien asiakaskontaktien lisäksi. Tuloksissa nousi esiin ammattilaisen tavoitteellisen TANO-ohjauksen ja seurannan merkityksen asiakkaan onnistumiseen. Asiakkaat motivoituvat ja aktivoituvat omassa TANO-prosessissaan, kun harjoitteista saadaan systemaattisesti ja helposti muistutuksia omaan mobiilisovellukseen.
Kehittämistyön tuotoksena Työplussalle valmistui osittain digitalisoitu TANO-prosessikuvaus ryhmälle. Opinnäytetyön kehittämistyön osio oli lyhytaikainen, joten jatkossa voisi tehdä pitkän aikavälin tutkimusta työterveyshuollossa, millä digitalisoiduilla TANO-toiminnon keinoilla henkilöasiakkaan työkykyä ylläpidetään tai parannetaan, tai mitä tietojen anto, neuvonta ja ohjauksen osa-alueita voidaan digitalisoida kokonaan.
Aineisto kerättiin strukturoiduilla sähköisillä kyselyillä, jotka sisälsivät myös avoimia kysymyksiä. Tutkimukseen valittiin Työplussan Kokkolan toimipisteen työfysioterapeutit (n=6) ja asiakkaat (n=20) valikoituivat satunnaisotoksena ja Työplussan ryhmä TANO-toimintaan osallistuvista. Kehittämistyön menetelmänä käytettiin konstruktiivista tutkimusotetta. Tutkimuksen lähestymistapa oli mixed methods research, jossa kvantitatiivista osuutta täydennettiin kuvailevilla tunnusluvuilla. Aineisto analysoitiin luokittelemalla ja teemoittelemalla.
Tutkimustulosten perusteella voidaan todeta työterveyshuollon ammattilaisten olevan motivoituneita ottamaan digitaalinen työkalu käyttöön vastaanotolla tapahtuvien asiakaskontaktien lisäksi. Tuloksissa nousi esiin ammattilaisen tavoitteellisen TANO-ohjauksen ja seurannan merkityksen asiakkaan onnistumiseen. Asiakkaat motivoituvat ja aktivoituvat omassa TANO-prosessissaan, kun harjoitteista saadaan systemaattisesti ja helposti muistutuksia omaan mobiilisovellukseen.
Kehittämistyön tuotoksena Työplussalle valmistui osittain digitalisoitu TANO-prosessikuvaus ryhmälle. Opinnäytetyön kehittämistyön osio oli lyhytaikainen, joten jatkossa voisi tehdä pitkän aikavälin tutkimusta työterveyshuollossa, millä digitalisoiduilla TANO-toiminnon keinoilla henkilöasiakkaan työkykyä ylläpidetään tai parannetaan, tai mitä tietojen anto, neuvonta ja ohjauksen osa-alueita voidaan digitalisoida kokonaan.