Palonsuojavaatimukset painettaville tekstiilipohjille ja niiden viimeistykset

Abstract

Tämän opinnäytetyön toimeksiantajana oli Printscorpio Oy. Työn tarkoituksena oli selvittää, millaisia palonsuojavaatimuksia sisustuskäytössä olevilla tekstiileillä on, sekä tarkastella, kuinka toimivan palosuojan Printscorpio Oy:n käyttämät suoja-aineet antavat sen valmistamille puuvillakankaille.

Sisustustekstiileille on Suomessa annettu erilaisia suosituksia niiden paloturvallisuudesta, mutta mitään virallisia ja yleispäteviä lakeja tai säädöksiä ei toistaiseksi ole olemassa.

Työn teoriaosuudessa on keskitytty pääosin vertailemaan erityyppisten ja erilaisiin käyttökohteisiin tarkoitettujen sisustustekstiilien palonsuojavaatimuksia Suomessa. Työssä on käyty myös lyhyesti läpi palamisen ja viimeistelytoimenpiteiden sekä palosuoja-aineiden teoriaa. Työn toinen osio käsittelee Printscorpio Oy:n toimittamille kankaille suoritettuja palosuojaviimeistelyjä ja käsittelyjen aikaansaamien suojausominaisuuksien testaamista.

Kahdelle erilaiselle puuvillakankaalle tehtiin ensin palosuojausviimeistykset kolmella eri palosuoja-aineella. Käsitellyille kankaille suoritettiin tämän jälkeen erilaisia palotestejä. Palttinasidoksellisesta kankaasta testattiin sen syttymisherkkyys ja liekin leviäminen. Panamasidoksellisesta tutkittiin sen syttymisherkkyyttä kahdella eri menetelmällä, joista toisessa sytytyslähteenä oli kytevä savuke.

Tuloksena saatiin selville, että jokaisella Printscorpio Oy:n toimittamalla palosuoja-aineella voidaan saavuttaa SL 2 -luokituksen mukainen palosuojauksen taso puuvillakankaille, mikäli käsittelyaineen pitoisuus on oikea. Aineen määrä on kuitenkin yllättävän tarkka. Jo suhteellisen pieni vähennys pitoisuudessa aiheutti tekstiilin syttymisen testausoloissa. Virallista luokitusta ei voitu antaa, koska standardeista jouduttiin poikkeamaan osittain.

This thesis was commissioned by Printscorpio Oy. The purpose was to find out what are the flame retardancy regulations and requirements of indoor textiles in Finland. Another part of this thesis was to determine whether the flame retardancy agents provided by Printscorpio Oy are suitable for producing a required level of flame retardancy for the cotton fabric used by the company.

Although there are several recommendations for indoor textiles used in different places, no actual flame retardancy regulations currently exist in Finland.

The research part concentrates on comparing the differences of the Finnish-flame retardancy regulations for different textile materials used in a variety of ways. The mechanics of combustion and chemical finishing are also explained briefly alongside with descriptions of the flame retardancy agents that were used in the actual finishing process. The other part contains a description of the actual flame retardancy treatments that were done for the provided fabrics, and the results of testing the effects of these treatments.

Two different cotton fabrics were provided by Printscorpio Oy for this thesis. First the fabrics underwent a flame retardancy treatment and the effects of these finishes were then studied. For the lighter plain woven fabric the testing procedure consisted of the following two tests: the ease of ignition and flame spread in the textile. For the panama woven one the tests executed were determining its ease of ignition and its ignitability when the ignition source is a smouldering cigarette.

As a result, it was found out that each one of the flame retardancy agents were able to give class SL 2 flame retardancy for these materials. The concentration of the solution used in finishing needed to be surprisingly exact, as even a fairly small drop in the amount caused the textile not to pass the ignition tests. No official classification could be given since the required standards were not precisely followed.