Terveydenhuollon tekoälysovelluksen kehitysprojekti, käyttöönotto ja käyttöön vaikuttavat tekijät : case Oravizio
Lylynen, Liisa (2022)
Lylynen, Liisa
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022060315056
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022060315056
Tiivistelmä
Tekoälyssä nähdään potentiaalia potilaiden hoidon parantamiseksi ja terveydenhuollon kustannusten alentamiseksi. Vaikka lupaavien tekoälyteknologioiden määrä on kasvussa, kuitenkin vain harvat niistä on otettu laajalti käyttöön terveydenhuollossa. Osittain tämä johtuu tekoälyprojektien toteuttamisesta kliinisessä ympäristössä ja käyttäjien hyväksynnästä.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää tekoälysovellus Oravizion kehitysprojektin kulku siihen osallistuneiden asiantuntijoiden näkökulmista. Tarkoituksena oli myös selvittää tekijöitä, jotka vaikuttavat tekoälyratkaisujen käyttöönoton jälkeiseen käyttöön. Tavoitteena oli tehdä Oravizion kehitysprojektin prosessikuvaus ja onnistuneen käyttöönoton tarkistuslista, joiden avulla toimeksiantaja voi edistää sovellusten käyttöönottoa tulevaisuudessa.
Opinnäytetyö toteutettiin laadullisin tutkimusmenetelmin. Aineisto kerättiin taustoittavilla kyselyillä ja puolistrukturoiduilla yksilöhaastatteluilla. Kohderyhmää olivat Oravizion kehittämiseen osallistuneet Solitan ja Tekonivelsairaala Coxan asiantuntijat ja sovellusta käyttävät ortopedit. Kyselyihin osallistui yhteensä 11 vastaajaa, joista lähes kaikki osallistuivat myös haastatteluihin. Haastatteluihin osallistui kuusi kehittäjää (n=6) ja viisi (n=5) käyttäjää. Määrällinen aineisto analysoitiin tarkastelemalla frekvenssijakaumia ja laadullinen aineisto analysoitiin deduktiivisesti teemoitellen. Käyttöönoton arvioinnissa hyödynnettiin FITT-mallia.
Tutkimuksen perusteella kehitysprojektin läpivienti koettiin monin tavoin haastavaksi ja siihen liittyi monia epävarmuuksia. Osallistujien roolit olivat moninaiset ja yhteistyö oli tiivistä. Kliinisten asiantuntijoiden ja loppukäyttäjien osallistuminen kehittämiseen nousi keskeiseksi sekä projektin läpiviennissä että käyttöönotossa. Käytön hyväksymisen haasteiksi tunnistettiin muun muassa käyttäjän tai sovelluksen yhteensopimattomuudet työnkulkuihin ja laajemmin työprosesseihin.
Opinnäytetyön lopputuloksena Oravizion projektista luotiin prosessikuvaus ja laadittiin käyttöönoton tarkistuslista toimeksiantajan tuotekehitystiimien käyttöön. Lisäksi Oravizion matka tuotiin näkyvämmäksi. Lisää tutkimusta tarvitaan tekoälyn käyttöönotosta ja erityisesti sen hyväksymisestä terveydenhuollossa.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää tekoälysovellus Oravizion kehitysprojektin kulku siihen osallistuneiden asiantuntijoiden näkökulmista. Tarkoituksena oli myös selvittää tekijöitä, jotka vaikuttavat tekoälyratkaisujen käyttöönoton jälkeiseen käyttöön. Tavoitteena oli tehdä Oravizion kehitysprojektin prosessikuvaus ja onnistuneen käyttöönoton tarkistuslista, joiden avulla toimeksiantaja voi edistää sovellusten käyttöönottoa tulevaisuudessa.
Opinnäytetyö toteutettiin laadullisin tutkimusmenetelmin. Aineisto kerättiin taustoittavilla kyselyillä ja puolistrukturoiduilla yksilöhaastatteluilla. Kohderyhmää olivat Oravizion kehittämiseen osallistuneet Solitan ja Tekonivelsairaala Coxan asiantuntijat ja sovellusta käyttävät ortopedit. Kyselyihin osallistui yhteensä 11 vastaajaa, joista lähes kaikki osallistuivat myös haastatteluihin. Haastatteluihin osallistui kuusi kehittäjää (n=6) ja viisi (n=5) käyttäjää. Määrällinen aineisto analysoitiin tarkastelemalla frekvenssijakaumia ja laadullinen aineisto analysoitiin deduktiivisesti teemoitellen. Käyttöönoton arvioinnissa hyödynnettiin FITT-mallia.
Tutkimuksen perusteella kehitysprojektin läpivienti koettiin monin tavoin haastavaksi ja siihen liittyi monia epävarmuuksia. Osallistujien roolit olivat moninaiset ja yhteistyö oli tiivistä. Kliinisten asiantuntijoiden ja loppukäyttäjien osallistuminen kehittämiseen nousi keskeiseksi sekä projektin läpiviennissä että käyttöönotossa. Käytön hyväksymisen haasteiksi tunnistettiin muun muassa käyttäjän tai sovelluksen yhteensopimattomuudet työnkulkuihin ja laajemmin työprosesseihin.
Opinnäytetyön lopputuloksena Oravizion projektista luotiin prosessikuvaus ja laadittiin käyttöönoton tarkistuslista toimeksiantajan tuotekehitystiimien käyttöön. Lisäksi Oravizion matka tuotiin näkyvämmäksi. Lisää tutkimusta tarvitaan tekoälyn käyttöönotosta ja erityisesti sen hyväksymisestä terveydenhuollossa.